lauantai 29. kesäkuuta 2024

Elo on yhtä kapinaa

20.6.2024 torstai

Jokohan lopettaisin mökistä sisäpintojen purkamisen? Omilla, signeeratuilla jäljillään kulkemisessa on oma viehätyksensä. 30 vuotta sitten olen komeron levytykseenkin sipaissut kuvani ja taiteillut sananmunnosten kanssa. Silloin minua kutsuttiin vielä Valtsuksi, mutta sen nimityksen kuuleminen on nykyään jo harvempaa. Tosin enpä paljoa joukoissa enään oleskelekaan.

Tänään riehuin eteistilassa ja kannoin 90-luvulla rakentamani vaatekaappi-naulakkosysteemit nuotioon. Levytysten takaa paljastui kammottava näky- ja hajuyhdistelmä. Piilossa katseilta ja ihmistoimilta olivat myyräyhdyskunnat saaneet elää elämäänsä eristevilloissa liki 30 vuotta. Kaapiston takana oli alkuperäisen ulko-oven reikä jonka olin tukkinut paksulla eristekerroksella ja päälimmäiseksi leikannut styroxin ja kaikki oli pilalle sämpättyinä ja paskottuina.

Suutuspäissään voisi käytäviä eristeisiin kaivelleita myyräntöitä urakoineita alivuokralaisia kutsua terrorijärjetö Hamasiksi, mutta se menisi jo äärimmäisyyksiin sillä ei näillä samoja tarkoitusperiä ole ollut. Yhtään pommia ei löytynyt, silkkaa paskaa ja kusta vain.

Hajujen lähteet kaikki ovat siis nyt paljastetut ja asialle täytyy oikeasti tehdä ulkopuolella jo sellaiset toimenpiteet, etä loppuu salavuokralaisten juhlat.

Nyt illasta alkoi ilma viilentyä tuulen käännyttyä lännen suunnalta enämpi pohjoiseen. Kävin levittämässä potuille, salaateille, tillille, mintulle ja auringonkukkapenkeille harsot. Mansikoilta riisuin eilen muovitunnelin pois eikä harsoa ole, että tuurissaan on käväiseekö Hallasetä panemassa niiltä kukinnot pilalle. On osassa jo raakileitakin, mutta hidasta on täällä joutuminen ollut vaikka uutisissa hehkuttivat, että mansikanviljelijät aloittavat sadonkorjuun heti juhannuksen jälkeen.

Tiällä ei mantsikkaa ole juuri kuin kesäsyöminkeihin.

Moskovan Zaatana käväisi suutelemassa syömishäiriöistä ahmattikollegaansa Pohjoiskoreassa ja lennähti sen jälkeen Vietnamia kosiskelemaan. Siellä vastaanottoseremonia oli hillitympää, mutta kierolla tavalla Venäjä vietkongin sissien jälkeläisiä puoleensa vetää. Ehkä ne eivät kuitenkaan kovasti ala peesamaan teurastajavaltiota sillä sotimalla aiheutetun tuhon tiestä Vietnamillakin lienee kylliksi karvaita kokemuksia.

21.6.2024 perjantai

Juhannusaatto. Trimmailin aamunviileydessä kasvimaan ympäristön ja polun kaivolle. Sonja tuopi kohta Crissen ja lähetään Kniin josta mennään sitten Napikselle. Muita tyttöjä ei sitten lähdekään vaikka aluksi oli puhetta.

22.6.2024 lauantai

Aamulla heräsin jalkaterien suonenvetoihin jo kuudelta vaikka nukkumaan aloin vasta kahden jälkeen. Puutarhuri tuli Napikselle omalla autolla niin ei tarvittu takaisin tullessa Knin kautta kiertää. Valoisa yö oli ajella.

Unessa olin T:n kanssa piknikillä rosoisen kalliorintuuksen päällä. T:n piti tuoda eväät ja hänellä olikin kylmälaukku niitä varten, mutta kun avasi kannen, se oli tyhjä. Risuläjän päällä oli kuitenkin monitaskuinen takki ja niissä oli täytesämpylöitä jokaisessa, vissyvettäkin löytyi risuläjän uumenista.

Sonja ajoi eilen tiellä olleeseen kiveen Skodan öljypohjan puhki ja se piti jättää pihamaalle oottamaan vaihto-osaa. 

Illasta

Kastelin kasvimaan melkein kokonaan. Kannoin ojasta viimeiset vedet. Sammakonpoikasille jäi vielä syvimpään kupuraan märkää hieman, mutta eivät ehkä kerkeä kehittyä ennen ojan kuivumista. Harasin ja kitkin rikkaruohot sipulipenkeistäkin ja nyt kasvimaa on mukavan näköinen katsella. Kaikki istutukset ovat töräkästi kasvussa, mutta uutta pottua ei vielä päässyt syömään: Olivat vielä pikkuisia naperoita vain.

Vaihdoin raivuriin loppuunkäytetyistä sahanlateista tekemäni terät niin johan alkoi heinä kaatua kun ennen saunaa viitakossa heiluin.

Väsyttää erilaisemmantuntuisesti kun viime aikoina jälleen jatkuvia päänsärkyjä, ja se yksi migreeninyrityskin.

Jehovantodistajien kansainvälinen, 80 tuhannen käsienristijäin 12-päiväinen kokoontuminen Hesassa. Niitä riittää päivittäin 20 tuhannen rypäs kerrallaan sontimaan viemäriverkostot täyteen sananmaustamaa kakkaansa. Majoittaja- ja ruokkijabusines ahneudenonnessaan vain hykertelee ja Itämerikin kiittelee yllättävistä, hengellisistä ravinnepulsseista joita Suomineidon pikkareiden saumoista sinne väistämättä lirahtelee.

Ei ulostepuolesta milloinkaan turistimassojen ohessa raportoida. Tutkivien ja hutkivien toimittajien mieleen ei juolahda mielikuvitella millaisia määriä kustapaskaa miljoonien lappikävijöiden jutaaminen tunturien juurillekin vuosittain merkitsee. Ja että millainen liikaravitsemuksellinen, luontoa rehevöittävä merkitys on sen vuolaan sontavirran läjäytyminen aina vain samojen puhdistamojen kautta karun Lapin luonnonkiertoon.

Lisäksi tulevat kemialliset ylimääräpulssit: Yksistään Kittilän Levin jätevedenpuhdistamolle ajetaan säiliörekka toisensa jälkeen klooria jota puhdistusprosessissa tarvitaan eikä se minnekään maakunnasta häviä vaikka se kuinka kuonakasaan kompostoitumaan sekoiteltaisiin.

En tosin tiedä juuri Lapin jätevesien puhdistamoiden toimintaketjusta, mutta muiden ihmisläjittymien (kaupungit, kylät) puhdistamoiden tavoin kai sielläkin toimittaneen. Ohitsevirtaukset kaikkialla ovat normaaleiksi luokiteltuja "lirahduksia" vain.

Ihmisen tapaan kun toimitaan, niin kyllä homma vähintään vasemman rukkasen varaan aina jää.

Leppävirran juhannuskolarissa kuollut 3 henkilöä. Muuallakin henkiä ja loukkaantumisia vaatinutta tragediaa. Montako lienee suomalaisten keskikesäjuhlinnan aikaan räjähtänyt kappaleiksi Gazassa ja Ukrainassa ynnämuualla jossa pommein välejä selvitellään?

Unimäessä ei mitään dramaattista tapahdu, mutta pyssyjen pauketta ampumaradalta kuului tänäänkin. Hornetin jylinäkin säesti juhannuksenrauhaa ainakin yhdellä taivaanrannan lennolla keskipäivän aikaan.

23.6.2024 sunnuntai

Vinha ajoi jonkin metsäneläimen (jäniksen?) pihasta kovalla haukunnalla ja siihen heräsin. 

Normaalisti olisin ehkä juuri kurvannut joltain humpallusreissulta pihaan, mutta eipä ollut iltasella haluja lähteä yhtään mihinkään. Katsoin nukkumaan alkaessani kanadalaista Tumma sielu-elokuvasarjaa jonka aihe on kouluampuminen tekoon syyllistyneen suunnasta. Hirvittävä aihe ja vaikea katsoa kuin pätkä kerrallaan. Aidontuntuisesti näyttelevät, että sekin lisää järkyttävyyttä.

Jos itsellä ei olisi lapsia eikä muutenkaan ihmistainten kehitystä olisi saanut läheltä seurata, aihe ei ehkä olisi niin vaikea. Tuonkin tv-sarjan ampujateinin paikalle mieli piirtää kamalan todentuntuisesti jonkun omista pojista; Entä jos kuvatun kaltainen radikalisoituminen tapahtuisi niin lähellä itseä?

Klo on 03.11, valoisaa, pilvetöntä,  +6 nurmen tasalla. Ikkunanpielestä remonttia tehdessä irroittamani, muovinkevyen lämpömittarin oli tuuli, tai harakka, pyöräyttänyt kirsikkapuun luokse ja satuin sen huomaamaan.

Iltasella

Jos tekisin vieraalle näitä hommia, saisin palakkaakin ihan mukavasti (sunnuntailisät ja kaikki!).

Aamunviileyden aikaan raivailin heinikoita matalemmaksi ja sitten rassasin parit tunnit generaattoria jota varten irroitin romu-ruohonleikkurista puolankin, joka ei olisi kuitenkaan sopinut. Sittenpä vain syväpuhdistin Robinin AY 20. (kuin lentonumero) magneeton ja eiköpähän vain lähtenyt käyntiin nöyrästi eikä nikotellut imuroidessa eikä sirkkeliä ja rontelia käyttäessäni.

Purin eteläpäädyn sokkeliverhouslevyt ja huomenna kokoan ne uuteen uskoon ja niin, ettei mistään välistä eikä maanrajasta myyrät rossipohjan puolelle pääse. Tein Vinhalle avattavan luukun kun se haluaa kesäisin majailla mökin alla. Olisi se luukku kaikesta huolimatta pitänyt muutenkin tehdä.

Kunhan pääty on valmis, siirryn takapihan puoleiselle sivulle tekemään samat hommat ja sitten on vielä pohjoispäätykin. Tienpuoleisenhan korjailin jo pari vuotta sitten.

Mistähän saisin ylimääräistä mania, jotta räystäiden aluset saisin tehdyksi tänä kesänä myös. Ja kaiken muunkin jotka nyt remontoimishimoni kohteena ovat.

24.6.2024 maanantai

Mielilauseeni: "Pilivessä on taevas",+11. 

Unessa sidoin punaisilla nauhoilla elämänkokemuksia vihkonipuiksi ja ilmoitin netin huutokauppaan myytäväksi.

Aamukahvia hörppiessäni piirsin ruutupaperille omakuvani johon kirjin Onnea 17-vuotiaalle ja lähetin viestin kuvituksena päivänsankarille. G täyttää sen verran tänään klo 23.

Joka vuosi kannattaa muistella: Se oli rauhallinen juhannussunnuntai, sää oli lämmin, kuiva. Synnytyksessä ei aikailtu. Kun kotoa lähdettiin, poika oli tunnissa maailman syleiltävänä. Tyyli on pysynyt hyvin, poika kerkiää sinne minne haluaa.

Tälle kesälle ominaista, ettei lehtokurppia eikä taivaanjääriä ole juurikaan näkynyt. Ja kyyhkytkin jättivät ruokailupaikalla käynnit. Pääskyset härräsivät muutamien päivien ajan räystäiden alla, mutta lopulta nekin häipyivät parempien katosten alle. Muita lintuja kyllä riittää, ja oravia ainakin ne viisi jotka kerrallakin ovat käyneet näyttäytymässä.

Idänkäkeä en ole enään havannoinut.

Tänään "kokosin" etelänpäädyn sokkelin kun ensin olin vahvistanut koolaukset ja laittanut lujitekankaan alahelmaan maatäytön alle. Sen pitäisi estää myyrien menon alakautta jos sattuvat muuten käytävän sinne kaivelemaan tai sellainen luonnostaan sokkelilevyn ja maamassan väliin ilmestyy. Lapioin tuosta lähikummusta ensin turpeet sokkelinjuureen ja monta kotillista multaa tasoitteeksi kun hiekkaa tiällä ei ole. Eikä rossipohjainen talo hiekkoja kaipaakaan. En saanut ihan valmiiksi kun päätäkin särki iltapäivällä ja vesisateen takia pidin taukoa ainakin parit tunnit.

Mutta itepähän tiällä aikatauluni miäreen.

Nyt on klo 22. Äsken soitti numeroton tuntematon, römeästä äänestä päätellen sukupuoleltaan miesoletettu. Epäselväksi jäi, tuliko puhelu Lahdesta vai jonkin lahden perältä, mutta eteläisestä osasta maatamme kuitenkin. Vaarallisen vihaisen kuuloinen se se soittelija oli. Kuvitteli haukkuvansa minut tasaisella, murisevalla äänellä uskottavammin kuin huutamalla. Syyksi tuohtumukselleen käsitin mielipiteeni homosapiensin tuholaisvaikutuksesta elinympäristölleen

Kuuntelin sanomatta sanaakaan. Kun tyyppi piti taukoa kuin odottaen provosoitumistani, kysyin rauhallisesti, oliko sulla muuta asiaa, niin se naksautti yhteydet poikki. Ajattelin vain, että helepollapa piäsin.

Tänään äänestivät ministeri Rydmanin "luottamuksesta". Kyse ei lopulta ollut ministeristä vaan hallituksen pystyssä pysymisestä josta Orpo kumppaneineen tahtoo kiinni kynsin hampain pitää; "Rampoja ankkoja" on pian muitakin kuin Rydman. Kunhan ei vain itse orpopirukin. Tai sitten niistä kaikista tulee uhoavia ramBoja vain.

Äänestyksen tulos oli täpärä kuudentoista äänen erollaan koska hallituksen jäsenistäkin kaksi (kokoomukselainen ja ruotsalainen) iänesti tyhjää.

Mitä pidempään tämä Ryd julkisuudessa kekkuloi merkillisen tuntuisilla tavoillaan, sitä vastenmielisemmäksi hän käy. Säälistäkö ne tätä tappista taavia ministeriöljyllä voitelevat?

Voehan  piru: Hoksasin tarkistaa kieliohjelmalla, että ryd man tarkoittaa ruotsiksi puhdas mies ja norjaksi ryd mann selkeä mies!

Hah, paras vitsi tällen päivällen.

25.6.2024 tiistai

Olipahan melkoinen kaivelu ja sokkelirungon uusiminen pihanpuolelle. Muttta nyt ei ole jäljellä kuin pohjoisenpäädyn sokkelinjuuren tiivistely. Siinä olisi suurempikin remontti jos alkaisin purkamaan koko seinälaudoituksen ja uusimaan. Pittää kahtoo. Purkaahan aina voi, mutta kokoamiseen tarvitaan rakennustarpeita ja se tarkoittaa, että rahaa rutosti.

Aamulla nousi multapenkkaa lapioidessa mäkäriä naamaa kalttaamaan ja lopun päivää  valtavat paarmanhärräjäiset haukkoivat koloja nahkaan. Tottuu sitä niihinkin. Uikkareisillani tuossa sokkelia kivitin. No joo, en kikkeliä sovitellut sen enempää kuin kivitin mainittuakaan vaan kaivelin ja koolasin ja levyjä ruuvailin. Lopuksi harasin kaiken sileäksi. Olikin paksu kerros pelkkää hiekkaa ja pinnassa karkeaa mursketta. En moista maiden vaihtoa muistanutkaan, että milloinkahan sen olen tehenyt. Nyt jää puuttumaan vain tuuletusputket joihin tarvitsen parit 110:n käyrät ja putkenpätkät sekä suojaushatun kruunuksi.

Markun dieseloctavia (farmari) työnneltiin ja käänneltiin ojapukeille öljypohjaremppaa varten. Olipa saatana raskas kampe tyrkkiä! M ei saanut ihan kokonaan rikkoutunutta kupua irti kun joku erikoisavain puuttui. Aikoi hankkia huomenna. 

Kävin ennen saunomista kaupasta perustarpeita ja raparperipiirakkatarpeet. Jos yrittäisi kaasu-uunissa sen tekoa. Mirre ja Carmen olivat kaupan edessä -tarjosin heille jäätelöt. Mirre on päässyt syksyllä alkavaan ammattikoulutukseen kauneusalalle.

Vinhalle lie lämpöhalvaus iskenyt kun ei takajaloillaan kunnolla kyennyt astumaan. Kävi se syömässä ja joi vettä, mutta muuten oli nullollaan. Luulin jo, että käärme on purrut, mutta ei löytynyt kipiää kohtaa eikä puremajälkiä vaikka hankalahan niitä on erottaa tuollaisesta karvaturrista.

Nyt alan maate. Alan katsoa dokumenttia natsisaksan vainoamista homoista joita heitäkin aikansa ihmistuhonnoissa kymmenintuhansin keskitysleireille köijättiin ja murhattiin.

On se tämä ihminen! Samaan se yhä kykenee, sen osoittaa Venäjän agressiot omankin väestönsä ns. normaalista poikkeavien kohtelussa. Eikä muslimimaailmalla ole aikomustakaan sukupuolisesti erilaisia päästää heille jo kauan sitten langetetusta pannasta. 

Ja jos kysytään suomalaisilta, ja erityisesti "äärijärjestö" Suomen lestadiolaisilta, että mitä homojen ja lesbojen suhteen heidän mielestään pitäisi tehdä, niin lievemmillään heidät pantaisiin eheytyskursseille, mutta ei eliminointikaan pahitteeksi olisi jos sen ääneen uskaltaisivat sanoa. Ankara joukoista erottuvien eristäminen on joka tapauksessa arkea uskovaisten joukoissa, mutta se tapahtuu niin tiiviin sovitusti, ettei siihen lainkoura yllä.

Julmaa. Tällaisen kehityskulun hyväksyivät aikojen laskujen aluissa iltanuotioilla tarinoiden jeesukset ja jumalat taivaissa vaikka eivät mitään sanoneetkaan. Miten olisivat sanoneetkaan ihmisen itsensä keksimät, olemattomat, äänettömät, sanattomat jumalat? 

Ihmispoloinen itse uskontojen tukahduttavat paulat kutonut on. Kuristaa nyt vain itsensä niihin tai tähän samanmoisesti itsensä punomaan ilmastotuhon nuottaan eikä kitise ja rutise kun omaa syytään se on.

26.6.2024 keskiviikko

Heräsin jälleen varhain (03.05, +12) ja punakylkirastaat jo ruuanhankintareissullaan nurmella.

Olen nukahtanut homodokumentin alussa ja seuraavaksi olisi ollut tabletilla maailmansotien orpolapsista kertova dokumentti. En muista aloittamastani ohjelmasta kuin unettavan lukijan/selostajan äänen, että aivan hyvin voin katsoa sen milloin tahansa uudestaan.

Gaiuksella tänään ½10 ajokortin teoriakokeet. Aikoi tilata heti ajan inssinajoonkin. Esitin toiveen, että vasta ensi viikolle. G:n kesätyö Paltaniemellä alkaa sitten seuraavalla viikolla, mutta onko hänelle autoa joka päivä lainata, niin se on eri asia. Mopollakin 10 km suuntaansa kyllä nuorimies kulkee, tai vaikka polkemakoneella.

Juhani Palmu alias Pahani Julmu (79) on kuollut. Olin vuonna 1985 (suurinpiirtein) pystyttämässä hänen kaverinaan näyttelyä Siilinjärven pääkirjaston näyttelytilaan parin päivän ajan ja käytiin ryyppäämässä Santussa iltasella. Oli semmoinenkin hetki siinä, että se olisi myynyt mullen kaksi taulua alle markkinahintojen, olikohan peräti 100 mk per taulu, mutta minä tyhymä en ostanut. Toinen tauluista esitti vedenrajassa tai pitkän laiturin päässä olevaa huussia ja toisessa oli vinksallaan kallisteleva riihi ison kiven kaverina, taustalla saattoi järvenlaineitakin väpättää. Nyt niilläkin tauluilla voisi tienata euroina jo tonneja.

Omanlaisensa taiteilija hän ja nyt taiteensa hinnat nousukiitoon lähtevätkin kun kuolema korjasi tekijän. Tai rikkoi.

Mediassa kuvia Helsingin Mannerheimintien elokapinoista. Yhdessä kuvassa ilmastoaktivisti Greta Thunberg jota kaksi ilmeetöntä, mustien aurinkolasien taakse piiloutunutta poliisimiestä retuuttaa kainaloista syrjemmällä odottavaan autoonsa. 

Tällaisten kuvien vaikutus menee plussaksi ilmastoaktiiveille. Mielenkiinnon lisääminen ympäristöasioihin heidän tarkoituksensa onkin.

Kuvassa näkyvä retuuttaminen on kuitenkin noloa yksittäisille poliiseille jos he tavallisilla tunnonlahjoilla ovatten varustettuja, eivät he plussaksi sitä ceeveehensä merkkaa.

Olisivathan he voineet nostaa Gretan kahden miehen kunniakanto-otteeseen. Siitä olisi tullut jämäkämpi kuvakin kun olisivat vielä oikein leveän hymyn kera toimen suorittaneet. Ja aurinkolasit rennosti lipan päälle tuettuina. Pistoolikotelosta olisi tulppaani kurkistanut.

Mutta kun poliisin virassakin pitää olla niin mielikuvitukseton kuin olla ja voi. Ovatkohan he kuunnelleet Gretan puheita koskaan? Vaikka sen "Ettäs kehtaatte"-puheen YK:n ilmastokokouksessa 2019. Sen viesti sattui ainakin minuun vaikka olen tiennytkin toimintamme tuhoon johtavien polkujen lohduttomuuden.

Tänään narauttelin ulko-oven puoleisesta seinästä lomalaudoituksen irti sekä portaat ja tasanteen. Päästelin naulat laudoista, mutta kuistin runkorakenteet kannoin nuotiopaikalle myöhempää polttoa varten. Ne olivat osittain melkoisen lahoja jo sillä niihin ei aikanaan ole ollut varaa ostaa kyllästetyä puutavaraa. Toisaalta kolmekymmentä vuottahan nuo ovatten virkaansa toimittaneet, että turha natista joutavia.

G:n teoriakoe meni hyvin ja oli tilannut inssinajon viikon päähän keskiviikoksi. Jos sekin mene kerralla maaliin, niin voinen kai minä vähän itseänikin  onnitella kun kolmelle pojalle olen ajo-opetukset onnistuneesti antanut.

(Rätvänän mukulia)

27.6.2024 torstai

Hassua unta näin. Molempiin korviini oli istutettu kuusentaimet ja niitä piti hoitajan käydä säännöllisesti kastelemassa. Kun se oli kaataa lorotellut vettä molempien taimien juurille, hän riisuuntui ja sanoi, että nyt hoidellaan sitten se jalkovälinkin taimi.

Pakottavaan "taimen" pöjötykseen heräsin. Klo oli 5.

Hirmuiselta tuntuu helle kun se koko päivän päälle änkeää. Kaikenlaista kuiten hommailin. Nyt saunaa lämmitellessä, juuri tiskit tiskattuani istahdin pöytäni ääreen ja näen, kuinka vihervarpusparisko huojuskelee napsimassa suolaheinän kukintoja (lie jo siementäkin) nokkiinsa. Onpa hyvä, etten ole leikannut kaikkea lyhyeksi nurmeksi. Siinä vieressä olisi hevonhierakkaakin, mutta eipä sen isommat, samanoloiset siemenet kelepaa.

Sisäänkäynnin päädyn kuistinjämät on nyt purettu vanhoista rakenteista. Joutikin pois se rumistus.

Lupailee osalle maata huomisillaksi sademyräkkää, mutta tänne päin eivät ennusteiden vesipylväät kovin korkealle nouse. Saisi sataa. Olen kantanut vettä moneen otteeseen kasvimaalle ja aikaselle potulle, sekä mantsikoille, mutta tuntuu haihtuvan sitä mukaa ilmaan.

Se sama äijä soitti joka aiemminkin. Ensin oli olevinaan pahoillaan sanomisistaan, mutta pian sävelet muuttuivat edellisen kaltaisiksi joten päätin puhelun enkä vastannut kun näin yrittävän uudestaan.

Ehkä hän on nurjahtanut mieleltään tietynlaiseen "kesäkuntoon".

Olisi kyllä mukava jutella ihan kenen kanssa tahansa kun täällä yksinänsä muuten mööröttää, mutta edellä mainitunlaisen kanssa keskustelusta ei voi puhua.

Kävin ojanpientareilta kaivelemassa keltakukka rätvänän juurimukulia, kuorin ja pesin hyvin, pilkoin pieniksi ja keitin kannussa vajavat puolisen tuntia väljässä veessä. Tuli valtavan väkevää, mutta kupillisen siemailin kun alkuun pääsin. Ei mikään hyvä maku, mutta siinähän tuo meni. Nytten tuli sitten pikkuisen oksettava olo.

Vihervarpusella on jo lentävät poikaset. Tuohon niitä pyrähteli sankka parvi, mutta ei ne suolaheinäin varsissa vielä pysy.

Lehtokurpan pesueen, 5 poikasta, näin rätvänöitä kaivellessani. Ne olivat tien sivun mutamontussa ruuan kaivelussa. Ja harakankin näin äsken knapsivan kaaliperhosia nokkaansa ihmeen ketterästi. Se laskeutui perhosnipun kanssa nurmelle ja alkoi hakata niistä siipiä irti. Sitten pitkäpyrstö häipyi pää turvoksissa ruuasta pesäpaikkansa suuntaan.

M sai Skodan uuden öljypohjan eilenillalla liimatuksi paikoilleen ja tänään ne hakivat auton pois. Eikä ainakaan käynnistyksen jälkeen alle öljyä tihkunut.

Omasoteen tuli anteeksipyytelevä ilmoitus: Talvella otetun sydänfilmin oli lääkäri vasta nyt katsonut. Totesi viestissä vain, ettei mitään pokkeavaa ole, syke on tasainen ja että anteeksi kun ei aiemmin ole sitä tarkistanut. Huvittavaa: Olisihan tässä ehtinyt jo kuollakin jos siellä pahakin kammiovärinän oire majailisi.

Toisaalta tuollaisilla muutaman sekunnin sydänfilmin pätkillä kummoistakaan merkitystä ei liene.

(Rätvänäjuomaa)

28.6.2024 perjantai

Katsoin Belfastin poliisien toisen kauden loppujaksot (2) ja klo on nyt 00.19. Niin kuin vähänkin pitemmissä sarjoissa yleensäkin, tämänkin toinen kausi alkoi mennä hataraksi loppua kohden. Viimeisessä jaksossa tömäköityivät kohtalaiseen näyttelemiseen, että ei se nyt ihan poskelleen mennyt.

G laittoi juuri tiedoksi, että oli vaihtanut inssikokeen tiistaiaamuksi kun oli peruutusajan sattunut huomaamaan. Vai olivatko ne sieltä lähettäneet viestin?

Olisi niin kesäisen lämmin yö, että tekisi mieli lähteä tietä pitkin lompsimaan, mutta eihän sitä viitsi.

Virkeä on  kyllä olo. Vaikuttikohan sen omatekoisen juurimukuliteen nauttiminen näin?

Vinha haukkua mäkyttää mökin alla. Kävin taskulampun kanssa tiirailemassa, mutta ei sieltä mitään erikoista erottunut. Olisik käärme jossain nurkassa sihisemässä? Tai siili? Osavatkohan ne tulla tuosta luukusta pois? Myös ilmastointiputkien reiät ovat vielä auki, mutta ovat ylempänä, että siili ei ainakaan niiden kautta pois osaa kiipeillä. Käärme kurottautuu yllättävän korkealle. Sehän osaa kiivetä puuhunkin jos tarve tulee ja puunrunko on tarpeeksi rosopintainen.

½6 heräsin aamutoimilleni. Hieno aamu jälleen vaikka auringon lämpö on jo nyt porottavaa kun hetken sen kilossa oleskelee. Varjossa +18.

Unessa Creace ja Steven menivät Steven luokse panemaan. Aloittivat jo taksissa toistensa kopeloinnit.

Illallisen sarjan loppukohtauksessa tuo pari nousi taksiin ja elokuva päättyi siihen. Unen käsikirjoittajat ja ohjaajat jatkoivat sitten siitä. Mikäpä se siinä, niin monasti tosielämien öiden hämäryyksissäkin tapahtuu.

Tosielämän toisenlaisessa yössä (USA:n päivässä) Biden ja Trumppi ovat väitelleet siitä, kumpaa vanhuus vaivaa enempi ja uutisista päätellen ovat käyttäytyneet kuin lapset hiekkalaatikolla: "Äetis on!"

Ei ääliöitä maailmojen johdossa olisi jos heitä sinne äänestävät eivät ääliöitä olisi.

Tulee ikävä Obaman aikakautta vaikka ei sekään kaikilta osiltaan kunnialla mennyt.

Mitähän tänään jaksaa hommailla? Tulisiko viikonloppuna humpallekaan lähdetyksi? Sekin pikkuhuvitus on minulla myös rahakysymys. Tankki on aina tyhjä kun humppareissulta palajaa.

Laitan ainakin pyykkiä likoamaan heti aamusta. Nyt kun generaattorikin pelittää niin voipi linkoakin pyörittää.

Vinhalta taisi lämpöhalvaus mennä ohitse. Olen käyttänyt joka päivä ison saavin viileässä vedessä pesulla ja se virkistyi siitä silminnähden. Tykkääkin kunhan vain saan nostetuksi veteen alun pyristelyn jälkeen. Mukavalta sen luottamus tuntuu kun otan syliin ja lasken varovasti sadan litran vedensyleilyyn.

30.6.2024 lauantai

USA:n pressanvaaleista tulee inhottavat. Jos rikollinen Trumppi voittaa, persemäki alkaa maailmanrauhan kanssa. Ja mikä vaikutus yleisessäkin mielessä on sillä, että tekipä ihminen mitä tahansa jos se vain tarpeeksi röyhkeä osaa olla se voi päästä vaikka maailman "mahtavimman" kansojen keskittymän eli valtion johtajaksi. Tyranniksikin kun Itään ja Aasiaan päin vilkaisee.

Trump-esimerkki tekee pientenkin maiden politiikalle suurta vahinkoa. Ranskassa saa pelätä hirveillä valheilla kärkeen rynnivän äärioikeiston voittoa parhaillaan, eikä meidänkään halla-aholaiset johtajat tyytyväisyyttään peittele kun heidän agendalleen mieluisa, mutta kaikelle muulle tuhoissa suuntaus nostaa yhä enämpi päätään.

Tämän päivän professori Kalle Tuorin haastattelu Hesarissa alleviivaa pelätä osaavien ounastelut siitä, mitä tulossa voi pahimmillaan olla.

Voipi heti perään kysyä jos ääripolitiikan rynniminen johtoon toteutuu, että järjestetäänkö vuoden parin päästä Pridekulkueita euroopassa lainkaan tai saavatko elokapinalliset istuntoaikeitaan edes harkita.

Susiakin on pian enää Korkeasaaressa ja Ranualla ja sitten alkavat viimeistenkin vanhojen metsien raivaamistalkoot vain siksi,  että persu voi nähdä mieluisensa "metsän" puilta tuulivoimamersullaan ohitse huristellessaan.

Hikinen päivä. Korjasin vanhan Murrayn (ruohonleikkuri). Siitä oli etupyörän pultin jengat nurin eikä mutteri pysynyt kiinni. Kaivelin aitan romuista sopivan pultin ja nyt ei linkkase. Piti sitä muutenkin huoltaa ja koska en ollut ainakaan vuoteen sitä käynnistänyt, oli eri temput tehtävä, että onnistui. Vähän kaivolle polkua avasin ja saunan luona olevaa länttiä tahkosin. Sitten se mokoma kampe simahti. Ehkä samantyyppinen magnetovika kuin Robin AY 20:sessä? 

Olin pesemässä liossa ollutta pyykkiä kun ukkosrintama alkoi päälle tulla. Lopulta se hajosi kahta puolen Unimäen eikä vettä tullut kuin muutama ripaus tälle kohtaa. 

Rautavaarapäivät ovat alkaneet. Enpä tuosta tiennyt ennen kuin toinen ässistä laittoi videoviestin Frederikin esiintymisestä torilavalla. Sekin vanhus vielä veisata jynkyttää titanicejaan ja alihassaneitaan vaikka luulisi jo kyllästyttävän kun kahdeksankympin paalupaikka on jo saranannarahduksen päässä.

Illalla olisi ravinteli Tiilikassa Janne Tulkki esiintymässä, mutta on se niin ahdas paikka, ettei tee mieli edes ajatella sinne menevänsä. Tulkki on kyllä sympaattinen esiintyjä ollut aina.

Humpalluksia olisi siellä ja täällä, mutta enpä lähe minnekään. Kukapa juuri minua niissä kaipaisikaan vaikka joskus tuntuu, että vakiokalustoa olisinkin.

Pikkuisen yksinäisyys kaivertaa koloa mieleen, vaan mitäpä siitäkään. Maanantaina menen Kniin antamaan Gaiukselle tiiviitä opetustunteja jotta tiistain inssi onnistuu. Toistenkin poikien kohdalla jännitin vissiin enämpi kuin he itse.

Johtuukohan jännitys siitä, että omaa ajokorttia hankkiessani olin inssinajossa jännityksestä puolikuollut vaikka koe meni hyvin räntäsateessta ja liukkausdesta huolimatta. Jännitin myös armeijakortin koetta sekä myöhemmin rekkakortin saamista, myös kertausharjoituksissa ajettavia inssejä niin pirusti?

Vai sitäkö pelekään, että ylimääräiset kokeet tietävät aina rahanmenoa?

Ei. Jännitän poikien puolesta ettei tule turhia mielipahoja vaikka ei pienet koettelemukset tarpeettomia aina olisikaan.


(Rätvänän kukkia)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti