13.5.2024 maanantai
Piti olla aurinkoista, mutta ainakin klo viideltä aamulla maisema on sumun sisässä ja vettä taevas tihkuaa.
Heräsin veneuneen, sodan uhka jälleen: Pitää hypätä järveen jos kuulaa alkaa ropista veneen kylkiin.
Oheen liimautui muistikuva eräästä sorsastuspäivän aloituksesta Karilahdella. Karmitsan Rami ampui veneemme edestä lähtenyttä sorsaa ja haulit ropisivat ympärillä. Yksi hauli osui isää solisluuhun ja siihen tuli mustelma. Ei siitä numeroa tehty. Isä vehnästeli, että isomman vaon pikakiväärinkuula Rukajärvellä nahkaan teki.
Sahailin Sonjan porukoille menevää puuläjää pölkyiksi, mutta en ihan puoleenkaan väliin iltakuuteen mennessä päässyt.
Hieman lahonneen rangan tyvestä leikkasin ohuen lintin kun se näytti niin infraktin kokeneelta sydämeltä. Sileästi sykkiviä valheellinen maailmamme onkin jo turvoksissa. Puista kiekkoa kädessä pitäessäni muistan Palestiinan ja Ukrainan lasten iäksi murtuneita sydämiä.
Jonkin kirjan nimeksi kävisi Zane Greytä mukaellen Murtuneen sydämen sola. Vai oliko se Alistair McLean särkyneine sydämineen? Greyllä oli ainakin se Auringonlaskun sola. Luin koulikäisenä varmaan kaikki kymmenet Greyn kirjat. Yksinäisen tähden harhailija.., eipä aleta nyt kaihostelemaan!
On olemassa myös Särkyneen sydämen oireyhtymä. Sen olen itsekin kokenut vaikka silloin, vuosikymmeniä sitten sellaisesta ei vielä puhuttu. Ehkä jäljet nykymenetelmillä kuvattuna näkyisivät?
Kuulin käen kukkuvan. Kaivonkorven kuusessa sen hiljaisempi toveri käkätteli kun tulin saunasta. "Kuulin pöllön kutsuvan" on erään kirjan nimi, Kuulen käen kukkuvan on taasen sävelteoksen nimenä ja A.Jokinen on sipaissut yksittäisen runonsa otsikoksi Kuulin käen kukkuvan.
Käet kukuilevat toisiaan pantavaksi toukokuulta aina heinäkuun alkuun saakka, mutta ei sillä ole mitään tekemistä ihmiskukuilijan kanssa. Lintujen kukunnat kaihonkieliä rimputtelevat vain, kun yritämme metaforia teksteihimme kehitellä. Hemingway ei onneksi laittanut kirjansa nimeksi kenelle käet kukkuvat. Suomessa irvailivat käkilintujen alkuperästä; Karjalaiset läksivät evakkoon "käet taskussa".
Jälleen joku 12 vuotias naskali oli saanut kiväärin käsiinsä ja ammuskeli olohuoneesta pihalle. Iisalamessa tapahtui tämä.
Minä olin toisellakymmentä kun ammuin ensimmäistä kertaa haulikolla pyyn kuusen oksalta, isän luvalla se. Sen jälkeen juosta vinttasin pitkin metsäpolkuja ja ammuin äidin pataan teeriä, metsoja, pyitä, riekkoja ja joskus jäneksenkin. Ei tullut mieleenkään osoitella ihmisiä päin. Yhden kerran isältä sapiskaa saatuani muistin poistaa panokset aina ennen kuin tupaan tulin.
Viiden merikotkan teloittamiselle on luvat myönnetty Ahvenanmaan saaristossa haahkojen pesintärauhan turvaamiseksi. Niinköhän tuostakin hyötyajattelijat jotain merkitystä luonnon kiertokululle saavat?
Vornanen ja Hakkarainen saivat lähtöpassit Halla-aho/Purra-puolueesta. Hyödyllisten idioottien "hyötyjen" malja on täytetty.
14.5.2024 tiistai
Nukuin yli kuuden! Aurinko jo korkealla, mutta pilviäkin ajelehtii.
Unessa tulvi Moskovaan kaatopaikkojen murtumista valtavat saastemassat. Metrossa lainehti ja ihmisiä alkoi tukehtua omiin liemiinsä. Ylen kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen yritti selostaa tapahtumista, mutta sontainen hornanpyörre imaisi pyöreäposkisen miehen niinettä vilahti.
Eilen illalla "Kevät koittaa Hitlerille"-uusinta (1968). Hauska kokeiluhan se ensiesityksensä aikaan on ollut. Nykyversiossa elokuva voisi uppoutua vieläkin syvemmälle parodiansuohon aiheensa suhteen. Hitlerillä elokuvassa oli hyvin vähän tekemistä.
Hitler-meemit ovat kuluttaneet senkin ihmispirun haamun jo siihen kuntoon, etteipä juuri naurata enää. Ehkä niin pitää ollakin. Faneja tuolle historian hirviölle silti riittää.
Moskovan Zaatana on pannut lähipiirinsä teurastajakollegat kiertoon. Soigun se siirsi hyökkäyssodan komentajan roolista turvallisuuskomiteaan ja juurimansa mulkun paikalle nosteli hometta nokanvarteensa kerryttäneen Andrei Belausovin. HS otsikoi aiheesta, että vanhat toverit siirtyvät horisonttiin. Siirtyisivätpä vain hirttolavan kautta.
Pitäisi lappaa puuroa naaman aukosta suolistoon ja lähtä ulkohommiin. Torstaina ikkunainvaihtoon Kniin. Ensi viikko saattaapi kulahtaa Iisalmessa, kasvimaan myllääminenkin pitäisi aloittaa ...
Helsingin piäpormestari Juhana Vartiaisen suosiokäyrä jyrkässä laskussa. Nyt vasta älysivät, mikä löysähousu se jellukka on. Kun eka kerran kuulin ja luin ensimmäiset Vartiaisen esiintulot, ajattelin, että siinä jälleen tyyppi jolle ei yhteisiä asioita hoidettavaksi pidä annettaman.
Uudet ylioppilaat julkistettiin. Pauluksenkin nimi lakinsaajien joukoista löytyi; nyt on isin mieli hyvä ihan oikeasti!
Iltasella
"Huuto!"-mielenosoituskulkueeseeni ei saapunut muita osallistujia. En somesuohon haasteita kyllä lähetellytkään. Lopulliseen muotoonsa valmistuneen (maalaukset ja kaikki!) Huuto-kyltin kiipesin ruuvaamaan pitkäksi jääneeseen kuusen kantoon. Nyt se siellä pelottelee metsiemme raiskaajia kammottavalla ilmeellään.
Löytyyköhän lainpykälistä tällaiselle luvattomalle mielenosoitukselle sanktiomomenttia? Veisivätkö ne minut yöksi putkaan hautumaan ja aamulla ankaraan ristikuulusteluun? Tämä on minulta uusintalaittomuus jo.
Ne talousrikollisten valkokauluksiset hyypiöt, jotka Luxenburgin veroparatiisissa (ja missä kaikkialla niitä nyt onkin) suomalaisista "sijoitusmetsistä" korkotuottoja nyhtävät, saavat tehdä laittomuuksiaan lakien niitä samanaikaisesti suojellessa. Niiden naamat ne pitäisi revittyjen raiskioiden liepeille tikkujen nokkiin tökkiä.
15.5.2024 keskiviikko
Heräsin kolmen jälkeen enkä unta enään saanut. Sonjan nimipv, pistin viestillä.
Israelin osallistuminen euroviisuihin nakkasi kuravettä aatesuuntien myllyihin. Mitä muuta ne metakallaan saavuttivat kuin roskaa ja epäjärjestystä kulkueidensa jäljille?
Mitä piti saavuttaa, oli sekin monelle lippua heiluttavalle epäselvää.
Israel on Israel, siis kilometrin paksuisten hiekkakerrosten päällä sijaitseva kuivahko maapalanen planeetan pinnalla. Sinne on vuosikymmenten kuluessa kertynyt saman tooran kansien väleistä kyseenalaisia viisauksia jankkaavia ihmislaumoja joita yksinvaltiaiksi havittelevat netanjahut yksi toisensa jälkeen johtavat tuhonkierteisiin. Kaitainen, kukoistukseen johtava polku ei kelpaa. Ruudilla ne leveät väylät on raivattava.
Hiekalle on valtio perustettu. Hiekkaan sen perustamisasiakirjat on kirjoitettu. Joka hiekkaan astuu se hiekkaan hukkuu.
Uskonnon kanssa Israelin hallinolla ei ole yhtään mitään tekemistä. Juutalaisuutta tai mitään muutakaan kaltaistaan ihmiskehitelmää ja huuhaata en silti tahdo pilkata; minkä massat pienille, muualta etäjohdettaville, yhden kaavan pesuohjelmin jo kohduissa valmiiksi koodatuille päidensä aivoille ovat koskaan mahtaneet?
Uskonnottomana yksilönä voin sanoa mitä ajattelen. Jumalat eivät minun päässäni muniaan haudo. Ei jumalattomuuteni kaltainen "uskominen" sekään koskaan ole autuutta yhteiskuntiin luonut. Julmat käytännöt yhteiskuntien polttomoottoreina ovat olemassa ilman minkäänlaisia ismejä.
Matti Wuori-vainaa siteerasi Faustin uni-kirjassaan Albert Einsteinia: "... ....juutalaisuus ei ole tiukasti oppeihin pitäytyvää, dogmaattista, eikä nojaudu samalla tavoin uskon autuaaksi tekevään välttämättömyyteen kuin kristinusko. Se on pikemminkin elämänkatsomus, jonka olennaisimmat kiintopisteet ovat elämä ja elämän kunnioittaminen."
Niin: Kunnioittaako Israelin maankamaralle pesänsä rakentanut juutalaisuus elämää naapurissaan Gazassa vai irroiteaanko juutalaisuus sotaretken keston ajaksi pois, että uskonsotilaansa saavat vaihtaa kipat sotilaskypäriin?
"Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu". Tehoton sananloraus.
Netanjahu ei ainakaan otsikoi hyökkäyskäskyjään muulla, kuin että vastustajahan sen tuhonmiekan huotrasta ensimmäiseksi vetäisi. Ei Israel toista poskea toisille iskuille käännä vaikka sen pikkulapsi läimäisisi. Pikkuläimäisijältä posket pommeilla paskaksi vain!
Nyt viiden jälkeen kevytsiivosin mökin, eli siis kannoin matot pihalle ja lakaisin lattiat. Ikkunoita en ala pesemään enkä lattiotakaan luuttuile. On lähdettävä Kniin että ehdin ennen kuin E ja P lähtevät Ouluun. Vinhalle laitoin ruokia sen verran, että se pitkän päivän mökinvahtina pärjää. Työrytkyt panin saunalle saaviin likoamaan.
16.5.2024 torstai
Klo on yksi yöllä. Tulin juuri Knista, panin saunan lämpiämään ja otan tässä hieman palasta. Vinha oli pärjännyt päivän, vaikka enhän minä tiedä, miten paljon sitä vituttaa yksinäisinä tunteina kun ainoat seuralaiset ovat linnut ja oravat.
Kerettiin kolmessa illan tunnissa vaihtaa yksi ikkuna ja takaovi. Sitten meni kotona Pauluksen juhlien suunnittelussa ynnämuussa Puutarhurin huolien purussa muutama tunti ennen kuin pääsin lähtemään.
Ihoa kutittaa sillä ikkunoiden riiveeksi oli laitettu vuonna 1978 lasivillaa. Sitä samaa, jolla minäkin niinä vuosina jo rakennuksilla itseäni jouduin kesähelteillä kiusaamaan. Tuona vuonna muuten rakennettiin isän ja äidinkin talo Siilinjärvelle ja varmasti sielläkin saman eristeen kanssa ättäröitiin.
Iltasella
En saanut aamulla nukutuksi puolta kuutta pitempään. Aamupuuron ja kahvin jälkeen kampesin pinoamishommiin. Välillä kävin pyöräyttämässä likoamassa olleet pyykit. Kuutisen kuutiota oli iltaan mennessä halkoja kolmessa vierekkäisessä pinossa. Mittasin paikan niin, että nuo pinot peittyvät kahdella pellillä ja sitten laitan seuraavat pinot toiseen paikkaan.
Mahlaa on ollut tippumassa koko ajan lähikoivussa ja sitä olen juomalla juonut eikähän tuo maha sekaisin mene vaikka olen luullut mahlalla olevan laktasiivisia vaikutuksia.
Järrit ovat jatkaneet muuttomatkaansa. Miksikähän ne eivät jo tälle korkeudelle jää pesimään?
Pääskyparisko saapui. Onnistuukohan niiltä tulevan kesän pesintä? Ovat eteläpäädyn räystään alle sujahdelleet, mutta eivät vielä liimaile pesäntekotörkyä sinne. Istuskelevat vain laudanpätkän päällä toisilleen lirkuttelemassa. Aloittavatkohan ne rakentamisen vasta sitten, kun kiksautustouhuista seurauksia alkaa koitua?
Harakkapariskolla on pesä alapuolen kuusikkosakelikossa. Ovat kantaneet sinne oksanpätkiä ja risuja ja varmaan jo haudonta käynnissä. Jos olisi vielä pikkupoikien kujeita mielesssä, etsisi pesän ja ottaisi sieltä harakanpoikasen elätikseen. Ei niin saa eläinsuojelulakien mukaan enää tehdä, mutta välittäisikö siitä.
Slovakiassa pääministeri Robert Fico sai pistoolin kuulia mahaansa. Turvamiehet retuuttivat miehen mersuun ja kiihdyttivät sairaalan suuntaan. Selviääköhän se, ja mitähän tuosta ajattelisi? Tuskin tästä kolmatta maailmansotaa syttyy kuten vuonna 1914 kun Gavrilov Princit pamautti Sarajevossa Franz Ferninandia.
Väsyttää. Laitan uutiset sängynvieren telineeseen tabletilta näkymään ja varmaan nukahdan ennen kuin ne loppuvat.
17.5.2024 perjantai
Klo on viisi yli 3. Aurinko alkaa nousta. Olin jossakin vaiheessa laittanut tabletin sammuksiin ja lukulasit riisunut, mutta enpä muista siitä mitään.
Unessa särki oikeaa jalkaa ja kun heräsin, särki siihen edelleen. Unennäyssä keksin uniapnean estämiseksi laitteen, jonka tarpeet löytyisivät pihanperän koivunoksaläjästä ja kaapin hyllyltä narukerältä. Vissiin oma kuorsaus häiritsi unen läpi itseänikin.
Orava tuli jo ruokinnalle nakertelemaan jyviä. Enpä laske Vinhaa vielä pihalle että orkku saa poskensa pullolleen evästä.
Käkien kukuntaa kuuluu joka puolelta. Yksi lensi mökin ylitse koivuun kukkumaan.
Tuntuukohan käkilöistä keväisin samalta kuin nuorista miehistä ja naisista kun panettaa armottomasti, mutta päästäkseen hommiin, pitää tehdän sun vaikka millaisia kukunnankoukeroita jotta onnistaa?
Ihmisparitteluissa keinot ovat aina saavuttaneet harkinnanjärkeä vailla olevia äärimmäisyyksiä. Käkilöillä ei tiettävästi päättelemään kykenevää järkeä ole, mutta niiden keinot eivät kuitenkaan tarkoituksenmukaisuuksia ylitä. Niissä "piireissä" lisääntymisvimma on normaali juttu ja sen takana olevaa tehtävää, lisääntymistä, on yritettävä päästä täyttämään niillä yksinkertaisilla toimilla joihin miljoonien vuosien aikana evoluutio on lajeja erehdysten ja kokeilujen kautta osutellut.
Ihminen ei anna evoluutiolle mitään arvoa, se haluaa olla iteminä lisääntymisessäänkin, mutta harhaan se siinäkin aina askeltaa. Eikä osaa edes peruuttaa niin kuin järjetön evoluutiosysteemi erehdysten kohdalla tekee. (Lajimme erehdystenristauksessa peruutus myöhästyi kun aivojemme älynystyrät ehtivät stoppaamaan.)
Harvoin ihminen lisääntymismielessä enää paneskelee. Se tekee sitä huvikseen. Se on kouluttanut itsensä huvittamiseen oikein konsulttejakin, seksineuvojia, jotka tahkoavat päihin oppia, että miten päin ollen ja hivellen seksistä saa eniten irti ja tolkuttaa suurion otsikoin, että huvikseenkin nussiminen on hyväksi ihmismielelle.
Onko se kun se niin paljon ihmisten päitä edelleen sekoittaa?
Panettaisihan tuo nytkin, mutta ei pää enää sekaisin siitä halusta mene.
Slovakian Fico "taistelee hengestään" teho-osastolla. Asiantuntija asiantuntijan perään ruotii nyt tuon Venäjämyönteisen pääministerin roolia maan politiikassa.
Jos raa'asti ajattelee, niin kaikenlaiset diktatuuria suosivat ja sellaiseen asemaan pyrkijät pitäisikin eliminoida, mutta sekinhän nähty on, ettei salamurhat toimi ehkäisevänä elementtinä jos maan muu koneisto on jo syvällä diktatuurin tiellä. Silloinhan puolet kansasta pitäisi likvitoida ja se olisi jo käänteistä diktatuuria.
Ihminen on jakomielitautinen eläin kaikilta puolilta tarkasteltuna. (Sori tästä muut eläimet!)
Venäjän nykyisen Zaatanan salaa tai julkisesti tappamisen hyödyistä ei liene "täällä Lännessä" monellakaan kahta sanaa sanottavaa. Venäjällä tyrannia jumaloiva ja puolustava pipipääporukka on sen sijaan niin sankka, että niiden mieliä ei tässä vaiheessa käännä pirukaan. Se Zaatana kätyreineen pääsi juurtumaan liian syvälle maan poliittiseen, verellä lannoitettuun multaan, että vaikea sitä on hävittää minkäänlaisella myrkyllä. Roundubbia suoraan silmillekkään ei auttaisi.
Iltasella
Meni 21een ikkunoiden vaihdossa. Jäi vielä kahden huoneen reiät huomiselle.
Nyt ee jaksa muuta.
18.5.2024 lauantai
Havahduin uneen jossa olin purkanut tuvan lattialaudat, koolaukset ja eristeet roskalavalle ja tilasin betonikuorman joka olisi tullut kellarin katoksi. Laudoituskin oli jo valmiina.
Hesarissa ilahduttava uutinen:
"Evan perintö
Otavan omistajasukuun kuuluva Eva Reenpää teki elämänsä suurimman sijoituksen, mutta ei kirjoihin. ”Metsillä ei ole aikaa. On toimittava nyt."
Tuo Eva on 90-vuotias, äveriään suvun ihminen. Jos tällaisia alkaisi ilmaantua useampiakin, se voisi vaikuttaa metsien nykyiseen riistopolitiikkaan enempi kuin 100 jänistä, eikun Greta Thunbergia.
Tällaiset eevat eivät tarvitse kahliutua Ponssen telaketjuihin sillä he puristavat kannanotoillaan suoraan tehdaspohattoja kelleksistä metsiä suojelevilla ulostuloillaan.
Jos omaa "Huuto"-mielenosoitustani alkaisin pystyttää jokaiselle metsäraiskiolle ympäri maata ei sillä koskaan tulisi olemaan vastaavaa vaikutusta. Toisin sanoen ei vaikutusta lainkaan. Tekisivät naurunalaiseksi vain koko homman.
Nyt voinee jo kysyä, missä näkyvät tavallisten nuorten aikoinaan polkaiseman Koijärviliikkeen vaikutukset luonnon suojelussa? Ei missään muussa, kuin että muutamat siihen osallistuneet ovat yksilöinä saaneet asiansa kuntoon ja yhden puolueen kloonattua lisää, mutta ympäristö raiskaantuu järkyttävällä tehokkuudella yhä edelleen. Vihreäpuolue on vain vihreää väriä puoluekartalla.
Mikään ei pysäytä kaivosteollisuutta: Minne hävisivät Talvivaaran lankiset ja hyvöset protesteineen?
Mikään ei pysäytä metsien aukkohakkuiden jatkumista. Mihin vaikuttivat viimeaikojen talviset mielenosoitukset Muoniossa ja Enontekiöllä?
Mikään ei pysäytä selluliemitehtaiden lisääntymistä. Oulujärven rantaviivaa ollaan jo murskaamassa yhden sellaisen alle kun viimeinen sinetti sille toimelle valtakunnan taloushallinnolta läimäistään.
Nyt illalla olen jo Um. Toin kukkurj'kärryllisen purkuikkunoita. Karmeja ei saatu ehyenä irti joten jos jotain meinaa klaseista rakentaa, on puurunko saatava aikaiseksi.
19.5.2024 sunnuntai
Viileää, tuulee, aurinkoista. Väsynyt olo eilisistä rehkinnöistä ja ajeluista. Pitäisi ensialkajaisiksi purkaa ikkunakuorma. Mihinkähän nuokin laittaisin suojaan?
Huomenaamulla Iisalammeen. Jos on näin komeita päiviä niin eipä suuresti hotsita kerrostalohommat.
Iltasella
M kävi kaverina purkamassa ikkunat tiipiin kupeeseen pykäämääni katokseen. Laitimmaiseksi tukirungoksi laitoin vanhan pihakeinun, katteet sen ja tiipiin katon päälle. Ihan hyvä kötös nuin äkkiä sivallettuna.
Tein "tunnelin" toista kesää aloittavalle mantsikkapenkille. Järjestelin työkalut Iisalamikeikkaa varten. Siinäpä se päivä hulahti menneen elämän viemäriverkostoon niin kuin kaikki muutkin päivät.
Tuleva Antinkadun vuokralainen soitti. Se kulkee täällä töissä ja nakkaa mulle aamulla Unimäen tienhaarasa avaimen remppakohteeseen. Pitää muistaa kysyä, millaisin värejä se seinille haluaa. Muistaakseni maalasin sen kolme vuotta sitten harmajanruskeilla sävyillä.
Otin kunnon löylyt ja nyt jos uni ei minuutissa vie nukkumattilaan, niin jo on ihme.
20.5.2024 maanantai
Klo 04.35 heräsin aamuaskareilleni. Kahvit ja puurot kitaan ennen kuutta ja kuumennettua keittoa evääksi thermokseen.
Iranin teloittajapresidentille taisi tulla lopullinen lähtö itselleenkin kun helikopterinsa rymähti kivikkoon. Ei tuosta vielä täyttä varmuutta aamun uutiset osaa sanoa, mutta olisi se jo sumusta esiin kömpinyt jos hengissä säilyi. Putoaisipa Moskovan Zaatanakin kaikkine toveriperkeleineen lennolla Uraliin.
Teurastajadiktaattoreiden kuolemaa saa toivoa ihan vapaasti ja julkisesti. Toivo ei ole kuitenkaan mitään ruutia niin kuin diktaattoreilla jotka massamurhatoiveitaan sen voimin voivat toteuttaa.
Ja nytten Iisalammeen. Aarinko paestaa, on viileää (+4).
Iltasella saunomisen jälkeen.
Oli jälleen rasittava päivä.
Aamulla Iisalamessa ensimmäiseksi remonttitarpeiden arssinointi, K-Raudasta tavaraa niin paljon kuin kyitiin mahtui ja niiden ylimpään kerrokseen kanniskelu.
Päivän mittaan kerkesin maalipestä kaikki maalattavat pinnat ja repiä osan keittiön seinän tapeteista.
Äsken tuli viesti, että eräässä toisessakin kohteessa olisi kylppärissä jotain käytävä kynsimässä. Kunhan nyt ensin tämä yksi...
Kesäntuloa jarruttelee. Kylmästi huokuu Pohjoinen. Haukka tienvarren koivussa lintupöntön katolla. En kameraa kerennyt edes ajatella kun jo sujahti kuusikkoon.
Tuo kiinnostaisi, voiko palokärki nusaista paljon pienempää käpytikkaa niin, että jälkikasvu on mahdollista? Toi "likainen tikka", joka jyvää nytkin ruokinnalla särkee, ei ole likainen vaan sillä on aivan selvästi tummat höyhenet niissä paikoissa missä lajilla on ylensä puhtaanvalkoiset. Lentäessä sen siivetkin "lompsavat" samalla tavalla kuin palokärjellä.
Paulukselle olivat käyneet puvun, paidan, solmion ja kengät hankkimassa. Juhliin on ilmoittautumisiakin on jo tullut. Amarinin (Moeun perhe) porukalle lupasin yläkerran käyttöön. Nukkukoot pojat alakerran tiloissa. Muita ei vissiin yöksi jää. Auli tulee Espanjasta edellisiltana, mutta lähtee sitten jo juhlien jälkeen Hannelen kyydissä Savon puolelle.
21.5.2024 tiistai
Hallainen aamu: Klo 04.30 mittarissa -2 .
Suomessa asuvat iranilaispakolaiset juhlivat Hesassa teurastajapresidentti Ebrahim Raisin kuolemaa. Joku lupasi videolla tarjota shamppakaljat kaikille. Maailmalla miljoonat ihmiset ovat samaa mieltä, että jouti mennä se paholainen. Joulupukkipartaisesta, suurvisiiripäähineisestä Paavo Väyrysestä irvaileva meemi somessa: "Mitä, avautuiko jossain presidentin virka?"
Mikä globaali riemu syntyisikään jos Moskovan Zaatanalle kätyreineen kävisi samoin.
Diktaattorin kuolemia juhliessa tanssitaan, ikävä kyllä, samalla myös teurastamiensa ihmisten haudoilla, tuhotun infran raunioilla ja luonnon katastrofaalisen tuhonnan seurausten äärellä. Öljyläikät järvien ja merien pinnoilta eivät hetkessä häviä. Ja meneppä ja kerää miljoonista pommeista syntynyt rautaromu viljavilta Ukrainan pelloilta...
No niin, nyt se tummanruskea (päältä) haukka lennähti tuohon ikkunasta näkyvään maisemaan. Ensin mustalla muovilla peittämääni kasviskehään, siitä nurmelle ja sitten ojentelemaan itseään ruokinta-automaatin viereiseen kelokarahkaan. Sain räpsiä kuvia ikkunan läpitte, mutta kun koetin avata läpiä, ei lintu sitä enää sietänyt. Rinnan raidoitus on samanlainen kuin varpushaukalla, mutta selkäpuolen ruskeus ja koppelomainen pyrstö hämää. Nokkakin suora...
Keltavästäräkki lenähti nurmelle. Se on näyttäytynyt useana keväänä, mutta minne se sitten jatkaa, niin ei kerro. Poikasiaan ei ainakaan ole kertaakaan näytille tuonut. Arkakin se on. Lähtee heti jos nurkalle kameran kanssa ojentelemaan menee.
Iltasella
Aamusta kynsin eilen keskenjääneet tapetinpohjat keittiöstä pois ja loppupäivän läträsin olohuoneen seinille ja kattoon maaleja. Laipio maalarinvalkealla, seinät keltasävyisillä. Ennestään yksi ruskea seinä täytyy maalata kahteen kertaan. Kävin lähtiessä hakemassa maaleja lisää pari kolmen litran purkkia.
Hesaria saan lukea vapaasti tilaajana vielä pari päivää ja sitten tauolle se mainosten silmille räväyttelijä. Nyt luen kirja-arviota:
"MIKÄ on kirjallisuuden rooli näinä julmina ja tuskallisina aikoina? Siitä Palestiinassa syntynyt Adania Shibli olisi halunnut puhua Frankfurtin kirjamessuilla palkintojenjakotilaisuudessa lokakuussa 2023."
Adania Shibli on tulossa Helsinki Lit-kirjatapahtumaan ja siksi juttuakin hänen "tulenarasta" teoksestaan Sivuseikka. Hankintaan pitäisi suomennos laittaa, mutta ehtisinkö kesällä lukemaan ...
Kriitikko Eleonoora Riihinen kirjoittaa:
"Shiblin romaani on poliittinen. Sen tulenarkuuden osoittaa repivä vastaanotto. Mutta samalla se kurottaa kaunokirjallisuutena yleisinhimilliseksi kannanotoksi vapauden ja elämän puolesta. Se liittyy siihen poliittisesta väkivallasta kertovaan kirjallisuusperinteeseen, jossa korostetaan, että totuuden etsiminen on tie oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan.
Jos maailma ei kuule palestiinalaisten ääntä, Shiblin teos on huuto."
Vieläkö näinä "supershoonisten" ohjusten ja pikkuhaukkojen kokoisten, mutta hirvittäviin tuhoihin kykenevien droonien aikakautena uskotaan kirjallisuuden voimaan? Millaiseksi kiilaksi sodan ja rauhan väliin Shiblin Sivuseikkaa voisi kuvitella?
22.5.2024 keskiviikko
Hererille havahduin ½4 eikä uni enää takaisin tullut. Piti laittaa hellaan tulet kun viileäksi mökkiä vetää. Ulkona juuri ja juuri lämmön puolella, sisällä 15 astetta.
Kysyin tuvan lattialla rojottavalta Vinhalta, lähteekö kuselle. Se mulkaisi vain ja käänsi kylkeään jatkaen rojottamistaan.
Jos rojauttaisi vettä puhkeaisi saunantuomi kukkaan ja muutenkin olisi jo kasteluvedelle tarvista. Tuijarivistö näytti jo niin janoisenruskehtavalta, että aloin muutama pv sitten laskea vettä niiden juurelle. Jospa nuo eivät kupsahda. Toinen alppiruusuista on menettänyt elinvoimansa ja nullottaa kuin pitkäkorvakani häkissä. Koivut reilulla hiirenkorvalla, pajunkukissa kimalaiset pörräävät heti, kun aurinko nousee kuusenlatvojen ylitse.
Kuumensin keittoa termokseen ja voitelin pari leipäpalasta. Appelsiinin välipalaksi ja eiköhän sitä taas päevä telanvarressa jakseta. Hitain tila se ahdas eteinen maalata.
Pikkusen ripeksii vettä nyt illasta. Olisi saanut rumauttaa kunnolla. Olen nyt muutamana päivänä laskenut tuijarivistölle vettä ja näyttää siltä, että alkaa vihreä voittaa. Talvi on ollut niille ankaraa aikaa ja sittä vielä kuiva kevät. Toinen alppiruusuista pudottelee lehtiään ja loputkin ovat jo aivan nuupallaan. Tulppaanirivistö sen sijaan kasvimaan laidalla nosti jo nuppunsa kuin urokset naaraita aatellessaan. Kukkaan nekään eivät auenne ennen kuin vettä saavat. Valkosipulit tarvitsisivat vettä, mutta en jaksa enää iltasella kantourakkaan vaikka pitäisi.
Keltaisen&maalarinvalkoisen-sävyjä päivä täynnä. Niska&piä kippeenä kattojen telaamisesta. K-Raudassa oli myyjänä se oikein vahvat suonet käsissään omaava nainen. Niistä on varmaankin helppo ottaa verikokeita.
Huomiseksi ei jäänyt kuin keittiön yhden seinän tapetointi ja listan kiinni napsaiseminen. Lopuksi tietenkin siivous. Lattioissa omansa jynssäys vaikka hyvin suojasinkin. Entisen asukkaan sokerisia liemilänttejä (vai olisiko runkkaillut) olohuoneen lattiassa. Ihmiset juovat imeliä hapotettuja nykyään niin paljon, että pulloja aukaistessa viirutetaan asuintilojen pintoja kuin hollitalleissa tammat pilttuidensa puomipuita.
Iisalamesta ajellessa edessä körryytteli ensin paripyöräinen traktori ja sen perässä Qashqai. Kun traktori poistui peltotielle, jäi Qashqai körryyttelemään samaa vauhtia ja mutkitteli vaarallisen näköisesti (räpläsi kännykkää kuski) joten pistin siitä ohitse. Kuski hermostui ohituksestani, painoi kaasua ja ajoi kilometritolkulla puskurissa kiinni. Kun se sitten pyyhälsi ohitse keltaisilla (nykyisin tuplavalkoiset) viivoilla, kuski näytti nyrkkiä ja kurvasi hidastelemaan eteeni.
En kyllä ymmärtänyt, mikä ohituksessani miehen hippokampusta kutitti sillä tavalla. Olisikohan se halunnut kilpaa ruveta ajamaan? Maanteiden soidinmenoihin en ala osallistumaan kun ei naaraitakaan näkyvissä autioilla syrjäisten seutujen teillä ole. Enkä sittenkään. Tuo kuski ei kestänyt sitäkään, etten provosoitunut ja painoi kaasun pohjaan häviten mutkien taa.
Tilasin Pauluksen juhliin paikallisesta leipomosta 50 riisipiirakkaa ja kaksi täytekakkua.
Saunon ja alan nukkumaan, väsyttää vallan penteleesti, sanoisi Jouni Raumalta.
23.5.2024 torstai
Klo 04.35 havahduin katsomaan kelloa seinällä. Issakkauni: Kauhistelin matkoja joita lapset ovat aikoinaan joutuneet tuulessa ja tuiskussa, vesisateen ja rännän seassa, joskus ehkä aurinkoisinakin päivinä Issakan koululle kulkemaan. Raiskiostakin lie viisi kilometriä matkaa, ja entäpä jostain Kukkaromäen joenmutkan korpimökeistä? Tervamäestäkin lie kymmenen kilometriä. Vain muutaman talon keskittymä on ollut siinä koulun ympärillä.
Ensin ovat ihmiset etsiytyneet kuusien juurille korpiin ja sitten hallinto päättänyt rakentaa koulun likemmä heitä vaikka ei se kaikkia ole samalla tavalla hyödyttänyt.
Tuossa unessa pääosassa olivat Raiskion korhoset ja Issakan ovaskaiset joiden joukoista oli jotkut kirkonkylän koulujen toverini sittä myöhemmin.
Tässä aamupuuroa lappaessani kerkesin kahden lusikallisen ajan seurata pajulintujen yhdyntää pienen oksan varassa. Ei siinä sen kauempaa mennyt. Olisipa ihmiselläkin homma yhtä mutkatonta ja kaikki se hirmuinen ährääminen esileikkeineen olisi jäänyt keksimättä..., ja kun sen aika olisi vain keväisin, niin paljolta murheelta maailma olisi säästynyt eikä siveysvöitäkään kurjat lovenvahtijat olisi kehitelleet, katekismuksien hörhötyksiä mainitsemattakaan.
Joka aamu Iisalmeen mennessä ajelen tuon Issakan koulun ohitse jossa sen valmistumissyksynä Lahja-tätini kauhean loppunsa koki, että siksi se kai nyt uneenikin aihetta antoi.
Koululla näyttäisi asuvan porukkaa useitakin henkilöitä. Raskaita maastureita on pihassa, hevosaitaus ja paljon halkoja pinoissa. Eivät he kai enää romaneja ole vaikka heitäkin siinä 90-luvulla asui kun se sama muurari, joka Unimäen uunin muurasi käytti yhtä hevosmiestä täällä ja esitteli muuraamaansa uunia, että jos samantapainen sinnekin tehtäisiin.
Kun saan tänään Antinkadun kämpän siliteltyä käyn hakemassa avaimen ja katsomassa sen kylppärijutun Kangaskadulla. Osakkeenomistajan viestissä oli kyse vain pikkuhommasta, mutta niinhän se arveli tämänkin Antinkadun hommasta: "Päivä siinä menee, ehkä vähän toista". Nyt lähtee jo neljäs päivä.
Aurinkoinen on aamu, +2,5. Kun ajelee Iisalmeen päin aamulla ja illalla takaisin ei aurinko niin päin silmiä häikäise.
Iisalamessa puhkesi tuomet kukkaan remonttikohteen (yläkerran huoneisto) alapuolella. Mualinkäryn läpitte eivät haisseet. Unimäessä tuomenkukat ovat vielä pikkuista vaille kypsiä aukemaan.
Sain hommat tehtyä Antinkadulla. Karjalankadun osakkeessa ei ollut sähköjä päällä niin en aloittanut siellä. Huomisexi virtaa luvattiin.
Kun pihaan kurvasin, oli Vinhalle ilmestynyt kyy haukuttavaksi portaiden eteen. Hätistelin sen tiehensä ja se livahti halkopinon alimmaisiin koloihin sujakasti. Ilma lämpeni liki helteiseksi.
Käytin Vinhaa ojavedessä. Tykkää se kylmästä vedestä, mutta ei saa märkään itseään sujalletuksi. Tykkäämisen tiedän siitä, ettei se rimpuile yhtään kun lasken veteen ja ravisteltuaan enimmät vedet turkista se käy tökkäämässä kiitokset kuonollaan.
Kävin Prismasta seitikeittotarpeita. Erilaisia juureksia, purjoa, pitkiä papuja, sipuleita... Nyt ne tuossa hellalla hautuvat korokkeen päällä ja tuoksu on mausteinen.
Laulunrallatuksesta jäi keiton nimi mieleen: Lampaanlapapalakeitto.
Ja sitten käävät mänivät käväisemään käävälään. Tämän kuulin omista aivoistani.
Hesari ei sitten enää kaikkinensa huomenna mullen aukene. Vituttaakohan kun joku tärkeältä näyttävä artikkeli jää lukematta?
Puutarhuri menee huomenna Jyväskylään viikonlopuksi.
Tuli viesti, että sähköt ovat huomenna päällä Karjalankadun osakkeessa.
Aamulla kurkia Koirakosken lähellä olevalla, pienellä peltoläimäreellä. Pysähdyin kuvaamaan. Joutsen on pyllöttänyt erään toisen pellon ojanpientareella samalla mättäällä joka päivä kun olen ohitse ajanut. Jokohan se hautonee? Puolisoa ei ole näkynyt tai sitten se on hankkimassa molemmille evästä kupuun. Vaihtavatkohan ne hautojaa välillä? Nurmijoen luona olevilla pellonläimäreillä oli tullessa iso parvi hanhia muutama joutsen joukossaan.
Nyt nukkumaan, klo on 20.43
24.5.2024 perjantai
Aurinko kurottelee tämän kulman maailmaa hereille kun klo on 04.30. Teeret kukertavat vielä Karisuon suunnalla vaikka muuten niiden pulina on ollut vaimeaa tänä keväänä. Ovat etsineen kovempia alustoja soitimilleen kun soilla oli niin lumisohjoista ja vetistä juuri kovimman pulinan aikaan.
En ota eväitä tällen päivällen mukaan. Kylppäriä tuunatessa ei montaa tuntia mene. Osake on myynnissä niin siksi sitä pitää pikkuisen fiksata. Siellä olen aiemmin käynyt mm. lattiapinnan makkariin uusimassa ja parvekkeen oven saneerannut. Taisin vaihtaa myös allaskaapin kylppäriin. Jos oikein hyvän meinaisi tehdä, niin koko 1960 rakennettu betoni/tiilitalo täytyisi riisua rangaksi ja laittaa pinnat pihamaita myöten uusiksi.
Tuomi puhkesi oikeasti kukkaan ja tuoksuu jo. Sadetta ei luvanneet. Vihreää alkaa olla kaikkialla. Sittenpian kaikki on jälleen ohitse; "Ja kesän heinä kuolee" (T.KM 1968).
Hesarista pystyn siis lukemaan vain muutamia artikkeleita ja sarjikset kun tilaamattomaksi juntiksi muutuin.
Hesarin levikki on jotain 300 000. Kustantajayhtiönsä Sanomakonsernin liikevaihto on kokonaisuudessaan 1,289 miljardia euroa joten minun, 0 €uron arvoisen ihmisen protesteilla silmille tunkevista mainoksista ei ole minkään valtakunnan merkitystä. Vasta sitten, jos saisin samaan rintamaan mainossaastaan hermostuneita muita tilaajia miljoonan tai pari niin silloin se voisi yritysmaailman ahneudenkieliä helähytelläkin.
Kuluttajansuojalaki ei sano mitään asiaan vaikka kantelun peruste olisi, että tilaajana olen tilannut vain ja ainoastaan Helsingin Sanomat, en sen sivuilla muiden suuryritysten kirkkain värein välkyttävää mainossaastaa, ja joka sitä paitsi lehden avattuani läväyttää aina ensimmäiseksi ripulipaskansa etusivun päälle.
Ilmeisesti ihmiskunta on niin taantunut jo, ettei se osaa enää vaatia maksamansa tuotteen laadulle minkäänmoisia takuita.
Entä mitä tällainen yliminäinen mediatoiminta tekee sananvapaudelle?
Koetapa kritisoida vaikka lukijasanomissa edellä mainitsemiani asioita. Ei onnistu ei.
Luultavasti siitä ei olisi julkaistunakaan mitään hyötyä sillä yksinhän jäät tämän möliskölajin kammereiden peränurkkiin häpeämään.
Iltasella
Karjalankadulla meni yli puolenpäivän. Nyt siellä on kylppäri siinä kunnossa kuin pikkufiksauksella pystyin. Ei se osake myynnissä olekaan vaan kiinteistöfirmalta on ostettu palvelu sen vuokraamisesta.
Puutarhuri oli menossa Jyväskylään joten tuotatin hänellä muutaman Sivukadulle pakistani jääneen työvälineen. Käytiin Hillassa kahvilla.
Olin aika poikki kun tulin Um. Torkahdin tunnin verran ja sitten vasta purin autosta työvälineet ynnämuut rojut aittaan. Sen jälkeen kannoin satoja litroja mansikoille, valkosipuleille ja ompuille vettä ojasta. Näyttäähän tuo sadettakin saapuvaksi, mutta hyvin heikoin pisaroin.
Harasin punasipuleille tulevaa penkkiä jonkinmoisen alan. Keltasipulit laitan kasvimaan yläalalle jossa viime vuonna oli pottua. Mantsikantaimiakin on ja ne istutan nuihin viime kesän valkisipulipenkkeihin. Kaksi avomaankurkun tainta ja yksi kesäkurpitsan taimikin odottavat kesäsijoituspaikkojaan kaasuhuoneessa.
P ja G ovatten yksin kotona. Viestein rajoja hillumisille asettelin vaikka eiväthän nuo ole ennenkään isosti hilluneet. Ehkä se johtuu juuri siitä, että rajat on pienestä pitäen koeteltu asettaa kohtuuden raameihin.
Pau oli ainakin koripalloilemassa ja Gaius "kavereiden kanssa ulkona".
Minulta ei heidän iässään enää kukaan kysellyt menemisisäni.
Panin saunalle kahteen saaviin pyykkiä likoamaan. Lakanat ja tyynyliinatkin.
25.5.2024 lauantai
Nukuin peräti ½6teen.
Vettä satanut yöllä silleen tehottomasti ripeksien, mutta kesäaamun tuoksut ovat nyt mahtavat. Saunantuomet kukkivat komiasti, ja haisevat. Nuo 2 tuomea ovat lehdetönnä ollessaan saaneet jo usein teurastustuomion, mutta kun nytkin katsoo niiden kukkivana saunaa päin kaartuvia runkopuskia, niin eihän niitä voi mennä kaatamaan! Rymähtävät sitten luonnostaan vaikka saunan katolle kun aika on.
Oikenisivatkohan nuo, jos olisi paksua köyttä pitkästi ja kunnollinen vinssi jolla nykisi ne vastapäivään kasvamaan? Jättäisi köyden sittä paikoilleen...
Haitinsaaren kaupunkien kaduilla ihmiskunta näkee tuloksen, kun yhteiskunta romahtaa. Voi sitä epäjärjestyksen määrää, lian ja roskan tulvaa kun mistään ei tarvitse kenenkään mitään välittää. Eivät sielläkään rikkaat kärsi. Suurin osa lunasti lentoliput vapauteen viimeisimmän maanjäristyksen tuhojen jälkeen. Vain köyhät jäivät kuten aina ja kaikkialla tuhon jalkoihin. Ja heidänkin joukoistaan nousevat sitten ne, joille ei ole väliä millä elantonsa hankkivat. Tielle asettuvat teloitetaan armotta.
Ihminen on ihmiselle ihminen = pedoista pahin.
Kuokin kasvimaan kokonaan. Erilliseen, rajattuun penkkiin istutin yhden kesäkurpitsan taimen ja kaksi avomaankurkkua. Irrottelin viime kesäisestä valkosipulisadosta keräämättä jääneiden kynsien jo taimelle yltäneet alut ja istutin kurkkupenkin reunoille kesäsyötäviksi.
Talikoin mansikkapenkistä juuret ja rikat pois ja istutin 18 tainta. Olisi sopinut 22 kpl. Toiselle aikomalleni alalle mahtuu n. 40, mutta ne ovat vielä hankkimatta. "Tunnelimantsikat" heräsivät eloon kantamieni vesisankollisten jälkeen. Katoin jo kaksi kesää olleet taimet moottorisahan purulla. Niiden aikaansaamiseen käytin bioketjuöljyä jos sillä nyt jotain merkitystä lie. Tietenkin on.
7 eri kokoista kiärmettä kiviraunion ympärillä. Katselin niiden elelyä pitkän tovin. Kaksi niistä oli kuin mustia pyörän sisuskumeja, toisella erottuivat kyyn sakarat niskassa, toinen aivan sileä. Muut vihertäviä, tuttuja kyitä. Järjestys niidenkin auringonottosijainneilla näytti olevan. Isommat parhaimmilla paikoilla ja pienemmöt menkööt vaikka varjoihin.
Nytten on sauna lämpiämässä ja lähden illaksi Ilveksen humpille.
26.5.2024 sunnuntai
Muutama aste vain lämmintä kun hämärälle Unimäen pihalle juuri kurvasin. Klo on vähän päälle 2.
Loppupuolella iltaa yksi tanssitettava kompastui jonkun jalkaan humppakappaleella takaraivolleen lattiaan. Tointui hän siitä ylös avitettuna ja talutin kahvion keittiöön jossa sai jääpussin kuhmunsa päälle. Onneksi hänellä oli mies matkassa jonka kanssa ne lähtivät sitten kotio.
Olihan vain melkoinen paukaus se kallon osuminen lattiaan.
Jospa se rouva tuosta selviää.
Klo on muutaman minuutin yli kuusi ja jo ylhäällä konkoilen. Lähden kohta Knissa käymään kun on sen ikkunanvaihtotalon autokatoksen tyhjennys jonka lupasin tehdä. Kaksi ovea siellä on ja käyttökelpoista puutavaraa.
Hieno on aamu jälleen vaikkakin kylymä. Ei kuitenkaan hallan puolelle mennyt. Suojasin eilen kurkun ja kurpitsan taimet. Pottu ei vielä vihota.
Iltasella Um.
Eivät pojat ole isosti biletelleet. Eivät kyllä heränneetkään ennen takaisin lähtöäni. Laitoin rojujen lastaamisen jälkeen ruokia ja pesin koneellisen pyykkiä naruille kuivumaan. Kirjoitin miehulaisille tehtävälappusen entivanhaseen tapaan.
Torkahtamisen jälkeen puuhailin kasvimaalla. En istuttanut muuta kuin minttua, rucolaa ja tilliä saunan luona olevaan, jo poistumaan tuomittuun mansikkapenkkiin. Ne mantsikat eivät paljoa satoa tuottaneet koko olemassolonsa aikana. Minttua ei kannata kasvimaan lähelle istuttaa kun se leviää joka paikkaan.
Hirveitä tappokuvia netissä juoksuhaudoissa makaavista sotilaista joita droonit pommittavat. Ovat saaneet niihin jo niin tehokkaita kameroita, että yksittäiset tuskanjuonteetkin haavoittuneiden kasvoilta näkyvät. Ja kauhu silmistä. Tai oikeastaan lamaantuminen: antaa tulla vaan sen viimeisenkin pommin!
Yksi videonpätkä piisaa sitä herkkua. Kuinka käynee niille, jotka tarjottavan videomateriaalin ääreen vuorokausiksi junttautuvat?
Valkeakoskella joku raiskannut ja murhannut 15 vuotiaan tytön. Ovat saaneet jo epäillyn (18v!) kiinni.
Päivästä päivään näitä murhauutisia ja sitten vielä joku junkuttaa, että oikeastaan ihminen on hyvä.
Olenko minä hyvä jos ainakin luulen tietäväni, että kykenen pakon edessä tappamaankin? Moskovan Zaatanan kurkun ympärille jos kourani saisin puristaa, en edes yrittäisi perustella murhanhimoani.
Katso peiliin ihminen: Rauhanmiehessä asuu myös murhaajamies.
Saunominen ja nukkumaan. Katson pari "kovan viikon iltaa"-parodiointia ensin.
27.5.2024 maanantai
Vaasan käräjäsaleissa aloittivat oikeudenkäynnin kouluampumisensa peruuttanutta nuorta naista kohtaan. Hänellä ei ole aikeelleen ollut muuta pakkoa kuin aivoissa tapahtuneen epäjärjestyksen koordinoimaa harhaa.
Toimittaja heittää: "Viitteitä ekofasismista". Harkitsematon vihjaus. Tai sitten tahallista, sillä tuollaisen vihjauksen alle tyrkitään helposti muutkin luonnon puolesta aiheellisesti mieltään osoittavat. Vaikka minut huutoineni.
Pentti Linkola ja Friedrich Nietzekin mainitaan reservin alikessun lukemistoon kuuluviksi ja jonkinlaiseksi herättelijäksi ekofasismiin. Toimittaja voisi mennä ja lukea noidenkin kirjailijoiden ja ajattelijoiden teoksia. Ei niiden lukeminen kaikkia fasismin monisyisille poluille johdata.
Iltasella
Koko päivä kasvimaalla auringon paahteessa. Nyt ovatten kaikki sipulien istukkaat ja porkkanansiemenet multaan sekoilteltu kasvamaan.
Kasteluvettä kannoin kasvimaalle varmaan tuhat litraa. Keksin pikkuisen helpotuksen Motonetin alekorista (5€) ostamastani pilssipumpusta. Vein sen ojaveteen letkuun kiinnitettynä ja pikku akun pyörittämään. Hämmästyin, kuinka hyvin pätö pumppu vettä kahden metrin montusta tielle astioihin nosti. Sen avulla saisi kasteluvedet helposti kasvimaalle saakka jos letkussa pituutta vain riittäisi. Ojassa tosin vettä ei kuivina kesinä piisaa kuin jonkin aikaa alkukesästä.
Pottu on jo taimella mustan muovin alla. Jokohan juhannukseksi uusia pottuja lautaselle? Tai ainakin heinäkuun alussa. Muovi täytyy kuoria ehkä pois ja vaihtaa harsoon.
Saunareissulla paukahti agregaatin käynnistinlaite hajalle. Perhana!
28.5.2024 tiistai
Huomenta aurinkoinen maailma. Olisipa se edes tällainen kaikille maailman lapsille kuin miltä se täällä Unimäen selluliemipuupelloiksi muokatussa maan korvessa linnunlauluineen minulle näyttäytyy klo viisi aamulla.
Tilasin netin ulkomaiselta toimittajalta agregaatin hajonneen osan: 56€. Epäilyttää aina nämä tällaiset sivut, mutta ei tarvittavaa kampetta suomalaisilla sivuilla tarjolla ollut.
Israelilainen joukkomurhaaja Netanjahu "pahoittelee" eilistä siviilien tappourakkaansa Gazan Rafahissa. Siinä atakissa surmaantui puolensataa siviiliä, raajarikkojakin tuskastuttavan pitkä luettelo jos nimiä julkaisisivat. YK "hätäkokoustaa" jälleen kerran, mutta mitä välii! Niin se on kokoustanut viime vuosikymmeninä säännöllisesti eikä tästä planeetasta rauhan tyyssijaa avaruuden äärettömyyksien kolkkaan sen avulla saada.
Sitten ihmetellään, että kaikialla väkivaltafantasiat tavallistenkin ihmislasten päihin alkavat pesiytyä ja keinoja purkautua etsiä.
Peruspsykologiaa: Väkivalta synnyttää väkivaltaa. Sekin, että kaikista kaupungeista alkaa olla murhatrillerisarjat rakenneltu, lisää vain väkivaltaisia ratkaisumalleja. Äsken viimeksi lävähti naamalleni dekkarimainos "Murha Hangossa". Voi saatana näitä elokuvamaailmojen ääliöitä!
Ihan kuin ei riitttäisi nuo tosielämän murhat.
Kun viikon päästä tulen takaisin Unimäkeen, ovat tuomien kukat karisseet ja ruoho pitkää. Kasvimaanlaidan Petterin (Orvon/Orpon) näköinen tulppaanirivikin ehkä jo nuupahtanut. Sen viereen olisi tarkoitus istuttaa samettikukkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti