Sertifioitujen totuuksien kyseenalaistamisia

23.5.2020 lauantai

Mielenherätyskello pärisi ½5. Ensimmäinen aamu kahteen viikkoon, ettei päähän koske!

Ruokintapaikalla lintulajien monimuotoisuuden esiintyminen väljentynyt. Juuri nyt paikalla laiskanpulskeita punatulkkuja. Niistäkin vain muutama kantaa naaraan statusta.

Tikka kuiten kävi aamiaisella, lounaalla ja vielä nyt iltapalalla. Vihervarpusia ja tinttejä.., että ei tässä ikkunan ääressä kauaa tartte tillistellä kun voi alkaa lajeja luetella.

Olin ikkunan ääressä kun Kittilästä tuli puhelu ja samassa nurmikolle lennähti värikäs pikkulintu jota en heti tunnistanut. Puhelun jälkeen sitten paksahti päähän, että se oli punavarpunen. Harvinainen ikkunani takana sekin.

Aamulla näin ruskosuohaukan Kaivonkorvella. Luultavasti tunnistin oikein sillä se oli sama(nlainen), joka rokotti mustarastaspopulaatiota aiemmin.

Luin poikien tuomia Anelman hesareita. Sunnuntain 17.5 lehdessä on Arundhandi Royn haastattelu joka parasta antia maailmanpiirin kääntöpuolelta. (Tuo "kääntö" tarkasteltuna -vain täältä ei mistään-puolelta.)

Saska Saarikosken ym. koronapäivitykset tuntuvat vaatimattomilta Royn ajatusten, näkemysten ja kokemusten rinnalla. Mutta voiko näitä kahta tällä tavalla edes rinnan laittaa? Molemmat kirjoittavat siitä, minkä näkevät ja niinpä he tekevät sen yhtä oikeutetusti. Molemmilla on kirjoittamisessaan kunnianhimoinen funktio olemassa. Saskan kirjoituksissa tosin maistuu hänen Hesarileipänsä hiiva.

Mutta minun perämetsien habituksellanipa ei kriitikoksi herkeämisellä ole mitään merkitystä.

Käänsin pottumaan loppuun ja siemenpotut vakoihin. Entrasin vähän auraa. 2 kurkea suhisi matalalta ylitseni kuin olisivat halunneet tulla seurakseni mullikkoon.

Voimille otti ½kuntoisella  miehellä.

Kävin nyt illasta pitkän lenkin Pohjoismäen suunnalla ja Unilammin-kankaan kautta pois. Meinasin uupua matkalle.

Jussi Tuovisen metsittyneellä tontilla tarkastelin puiden lomassa yhä köhöllään kenottavaa savupiippua ja uunin jäänteitä. Myös noin 50 neliön tomuksi hajonneen puutalon perustukset oli ladottu samanlaisista linttikivistä kuin uunikin. Ääriviivat tosin erottuivat vain vaivoin kasvuston ja muun kuntan alta.

Muistan ainakin Kaukon joka isänsä Jussin rakentamaa taloa on asuttanut. Kellomäentien toisella puolella oleva Alliinan ja Erkan talo on vielä haamullaan, mutta laho senkin ydintä on kortannut jo 1970-luvulta lähtien. Siihen taloon on Aabraham-ukki tehnyt ikkunat. Valokuvasin niitä, että sekin elämändetalji olisi ainakin jossakin tallessa. Vaikka liekö tuolla mitään väliä.

Nukkumaan komennan itseni nyt.

24.5.2020

Klo 06. Nyt ei aamupakkasta. Eikä piänsärkyä. Aurinkoiset aamut jatkuvat.

Kahvi maistui kahville pitkästä aikaa. Jospa sitä alkaisi parantua siitä hiton zoonoosista. Nukuinkin niin hyvin, etten edes Vinhaa herännyt laskemaan sisälle.

Unessa joku muusikko oli kuskina kun haeskeltiin minulle uusia tanssikenkiä. Humpalle en pyrkimyksistä huolimatta kuitenkaan koko unen aikana päässyt. Unesta herätessä panetti perkeleesti, että kai unessa jonkin muunkin hakemisesta oli kyse.

Iltasella 21.30

Sipulit mullassa. Porkkanansiemenet jäivät vielä pussiin. Lannoitetönkyrä melkoisen tyhjä. Uutta täytyy laittaa muhimaan.

Sonjan porukka kävi. Sitten vähän ajan päästä Soilakin Alinan kanssa.

Soitin Heimolle ja utelin Tuovisten asuttaman paikan historiaa. Ukki-Uatu on muurannut ainakin sen uunin jonka savuhormista vuosien säidenvaihtelut olivat syöneet puolet ja se oli kuin vasiten tehty poikkileikkaus.

Väsy.

25.5.2020 maanantai

Tälle aamulle merkillisen paljon elämää ruokintapaikalla. Sirrejä, vihervarpusia, punaisia tulkkuja, tiaislajeja, närhejä, keltasirkkuja...

Pääskysetkin palasivat. Ottivat virittämäni istuinlangan käyttöönsä kuin se olisi aina siinä ollut. Minkähän räystäsvasikan kainaloon ne tällä kertaa pesänsä liimailevat? 2 tai 3 paria niitä näyttäisi olevan.

Leppälintukin etsiskelee pesäkoloa. Muutaman kerran näin sen kurkkivat pajuraitapönttöönkin, mutta ei taida kelpuuttaa.

Illalla.

Päivästä tulikin kaikkine touhuiluineen pitkä. Sonkajärvellä kävin Rutakonraudasta hakemassa tarvikkeita. En jaksanut sitten lähteä Kniin vaikka olisi kai pitänyt.

Porkkanapenkit valmiina. Reunariveihin viskelin monta vuotta vanhoja punajuurensiemeniä (parasta ennen 2017). Puutarhuri arveli, että eivät ne lähde itämään. Eepähän tuo ota jos ei annakaan.

Mylläsin kompostit. "Mineraalimonttuun" talikoin kymmenisen kukkuraa kottikärryllistä puoliksi käynyttä kompostia jonka sekaan kerroksittain poninpaskaa. Kärräsin hiekkaa päälle käyttämättömäksi jo jääneestä lasten hiekkalaatikosta jonka puuosat purin pois aiemmin. Parin vuoden päästä reilu puoli metriä syvässä, metriä leveässä montussa ja maan päälle keoksi kasvaneessa tunkiossa on pelkkää ravinneseosta joka käy lannoitteeksi kaikille kasveille.

IM soitti. Joku sen sukulainen olisi vailla timpuria johonkin remonttiin.


26.5.2020 tiistai

Vailla neljä heräsin. Kahvia suodattaesani suodatinsuppilo putosi kupin piältä tulisine vesineenporoineen lattialle. Hyvä ettei munille ja kintuille. Tulipahan lattia siltä osin pestyksi.

Kahvit nautittuani heittäydyin sohvalle ja nukahdin. Heräsin puuronkeittoon seitsemältä.

Punatulkkuparisko nusaisi tuossa koivunoksalla. Sitä edelsi uroksen tuoma makupala naaraalle ja nokkien hieronta ja "naputtelu" vastakkain. Sitten uros kiepsahti naaraan selkään muutamaksi sekunniksi ja takaisin sen viereen jossa sivuttain nokankopistelut päälle. Sen jälkeen höyhenten pörhistelyä ja sukimista ja lennähtäminen yhteiselle aterialle ruokintakatoksen alle maahan.

Olisipa ihmislajinkin seksiselämä yhtä mutkatonta. Ja tarve vain keväällä muutaman päivän aikana.

Lähden Kniin kunhan olen lastannut kärryyn halkoja ja laittanut paikat kuntoon.

30.5.2020 lauantai

Nämä muutamat päivät mm. kasvihuoneen rakentamista. Pojat, varsinkin Elias, ovat olleet kaverina. Siinä meni kaikki uusiksi ja tuli puoli metriä leveämpikin sekä korkeampi kuin edellinen resu. Pohjaeristeitä ei tarvinnut isontaa eikä vaihtaa sillä entinen ala riitti uudellekin.

P ja G toivat komeat todistukset. P myös stipendin ja G hymypoikapatsaan. Onkohan se miten yleistä, että samaan perheeseen tulee 3 kipsihymypäätä? (E ja P saivat peruskoulun 6 luokalla myös.)

Kävin illasta Puutarhurin kanssa Hannelen luona Vieremän Latukassa. Tai Laukkumäkihän se taitaa olla.

31.5.2020 sunnuntai

Tänään kahviteltiin poikien koulumenestystä. Eliaskin piti valkolakkia koko pvn. Mummi vain oli kahvitteluvieraana, ja sitten naapurin Anelma.

Kasvishuone olisi muuten valmis, mutta päätyoveen ja sen kahtapuolen täytyy lasit leikkauttaa. Myös kattorakenteet ovat vielä vaiheessa, että mistä teen.

1.6.2020 maanantai

Pihan siistimistä ja halkopinojen telojen ja tukien laittoa.

Edelleen tulee zoonoosin jälkikaikuina heikotuskohtauksia, mutta ei enää päänsärkyä. Viime vuosina yleistyneet nivelkivut ovat jostain syystä vaimenneet?

Lähden illasta Um.

Um myöhällä.

Jänis tiellä. Laskin Vinhan autosta ja se lähti perään. Oli puoli tuntia tietymättömissä.

Tuomi kukassa, myös ne metrin mittaiset alut saunan pihanpuoleisella sivulla.

Kevätvuohenesikot kukkivat nekin komeasti.

Porkkanapenkkeihin on humahtanut rikkakasvusto vaikka pintaan laitoin puutarhamultaa niiden estämiseksi. Kuivaa on. Saisi sataa.

Tuvassa sohvalle jääneen peitteen taitoksissa kuollut pääskynen! Kun viimeksi läksin, pidin ovia auki kantaessani tavaroita autoon ja varmaankin  se jossain välissä livahti sisään. Harmittaa nyt kovasti.

2.6.2020 tiistai

Yöllä heräilin hirmuisiin nivelten ja ihon kutinakohtauksiin. Liittyiköhän sekin koettuun zoonoosiin?

Knin mansikkauusintaerästä jäi koronan (6 kpl) ja polkan (15 kpl) taimia joten talikoin saunan luona olevien marjapensaiden viereen täysin uuden penkin johon ne istutin. Olipahan homma sekin! Kovan nurmikerroksen kääntämisen ja juurimisen lisäksi kiviä kertyi täys kottikärryllinen. Lannoitteeksi sekoitin pressunmutkaan säilömääni valmista kompostia, etttä kyllä siinä kasvulle yty piisannee.

Koska heräsin jälleen aamulla kovin varhain, alan vastaavasti nukkumaan nyt kun klo on 21. Vinha jäänee ulos vahtimaan maisemaa.

3.6.2020 keskiviikko

Klo 2.30 ja jo ylhäällä!

Unessa kusin jonkun tuttavan matkalaukun päälle. Lupasin pestä sen, mutta en löytänyt vesipistettä. Toisen unen ingressissä punatukkainen nainen pyllisteli alasti. Oli tanssit jossain. Aluksi paikalla ei ollut muita, mutta pian tupa pölähti täyteen lattialla suihkijoita. Eräs tuttu tuli hakemaan ja mentiin tangolle. Unenaiheet muuttuivat toiseksi ja siinä oli sekä eläviä että kuolleita tuttuja. Naapurin vainajoitunut Jormakin jonka haamun lävitse käveltiin.

Käet kukkuvat joka puolella. Se tietää sitä, että niiden loisimispesiäkin löytyy runsaasti.

Laiskanpulskat punatulkut käyvät edelleen ruokintapaikalla vaikka tarjottavat ovat jo vähissä. En ostanut uutta enää kun kävin kaasupullojen (2 kpl 39 €) vaihdolla. Aurinkoista kukansiementä olisi ollut yhdeksällä eurolla 15 kg:n säkki.

8.6.2020 maanantai

Um

Olin täällä aamupvllä.

Muutamat päivät ovat jääneet merkkaamatta, mutta piruako tuo haitannee kaiken tekemisen rinnalla.

Tapahtui Knissa kuitenkin niin, että keskityin Eliaksen kanssa kasvishuoneen viimeistelyyn. Hankin lasiliikkeestä vesikattoon 6 millistä kennolevyä ja Käyttöraudasta alumiinitankoa josta leikkelin kattotuolit. Ruuvailtiin katto paikoilleen. Rälläköin 125:sen räppänänkin sulkupelteineen peltiputkesta, mutta ei mahda riittää ilmanvaihdoksi.

Paulus meni eilen mummolaan skootterilla. Matkaa on suoraan ajaen 60 km, muta poika oli ajellut mutkien kautta ja saanut mittariin 90 km. Bensaa oli tarvinnut lisätä vasta vähän ennen mummilaa.

Iltapvllä oli tapaaminen KH:n talolla kylällä. K toi sokkelimaalit. Sovittiin myös halkoluukun edustan kiveämisestä kuten se pihakin on. Tulee eri tasoon, mutta ei kai se haitanne.

Huomenna menen erääseen saareen 30 km:n päähän tekemään ulkokeittiön lattian.

Väsyttänyt koko pvn, mutta nyt en saunan jälkeen meinaa saada unta. Klo kuitenkin jo 23.

9.6.2020 tiistai

Olipa päivä! Olin aamulla kahdeksan maissa rannassa huitomassa ja läheisestä, kumpumaisesta, mäntyjen peittämästä saaresta tultiin hakemaan akkukäyttöisen perämoottorin voimin.

Timpuroinnin kohde oli 6-kulmaisen, ikkunoin varustetun, muuten umpinaisen grilli/keittiötilan lattian teko uusine  vasoineen (n. 18 m2).

Kyllä siinä työpäivän mitta meni ja matkat piälle.

Ihan mukava oli se keikka.

Tässä illasta saunaa lämmitellessä pesin lauteet. Olisi pitänyt laittaa pyykkiä likoon, mutten sitten jaksanutkaan.

IM soitti klo 21. Oli Iitissä jousikilpailuissa.

Sisällä itikoita. Alan muate. Vinha jää pihalle.

10.6.2020 keskiviikko

03.15 heräsin! Pyörin petillä neljään, mutta koska uneen en enää päässyt, nousin laittamaan aamiaista puuroineen kahveineen.

Kellarilla käydessäni ja kuunnellessani niitä luonnonääniä jotka vielä erotan, ajattelin, että kesällä täytyisikin heräämisrytmin olla juuri tämä.

Tälle päivälle KH:n sokkelinmaalaus. Uuden muurauksen osalta se täytyy maalata kahteen kertaan ja samoin ehkä parvekkeen vanha betoni kuin myös ulkoraput. Sokkelinjuuressa on aikamoiset kasvustot, että meneehän niitäkin poislapioidessa tunti jos toinenkin. Inhottava ruttojuuripenkki solmukejuuristoineen siitä talon edestä joutaisi jyystää pois. Tai jyystäisin, jos se omalla pihalla haisevaa kasvustoaan levittelisi.

Ennen puuroa pikku lenkki Vinhan kanssa. Mustikat alkavat olla raakileina ainakin aurinkoisimilla paikoilla, että selviävät varmaankin kukintavaiheesta pölytyksineen. Vettäkin parina yönä on kostukkeeksi ripsautellut. Lakankukkiakin on mahdottomasti.

Käkiä huomattavan runsaasti. Eilen huussikuusessakin rähisi pari kukkujaa. Ne todella "rähisevät" kun läheltä pääsee seuraamaan. Kukkuvatkohan molemmat sukupuolet? Ja onko se "kukakäkikäh!" välispiikki jomman kumman vai kummankin ääntelyominaisuus? Näiden lintujen rähinöitä riitti siellä Karjalankorvissakin telttaillessani.

Iltasella

Maalasin KH:n talolla melkein kaikki kertaalleen. Parvekkeen etuotsan, lattian ja kaiteetkin sivelin. Huomenna loput ja tarvittavat toiseen kertaan.

Omaan kaivoon leikkelin teräskannen vanhasta tiskipöydästä. Niittasin alumiiniprofiilista sisäsovitteen. Sitä jäi kasvihuoneprojekstista sopivia pätkiä tähteeksi. 

Saunaan. Nukkumaan. Klo on 22.30.

11.6.2020 torstai

Nukuin viiteen. Pilvilauttoja taivaalla, mutta alkavat hajoilla pois. Aurinko rävöttää jo korkealta ja kovaa.

Pottu taimella, sipuleilla jo pitkät vihreät viipukat, punajuuririveissä terhakat sirkat, mutta porkkanat uinuvat vielä. Omenapuissa näin vain yhdessä vaatimattomat kukkien alut eikä niiden lehdetkään hyvinvoivilta näytä. Jotain lie pielessä maaperässä niiden suhteen, koska eivät ala menestyä vaikka vanhimmat ovat olleet jo kauan. Pari-kolme puuta on kuollutkin tässä vuosien varrella.

Viherpeippoja on jäänyt kesimään Um.

Tänään KH:n tontilla maalausta ja kivipation korjailua.

12.6.2020 perjantai

Kävin aamusta verikokeissa täällä. Labrassa oli kaksi harjoittelijaa joista isompi koetti iskeä suonta. Molempia käsivarsia piti ojentaa ennen kuin onnistui. Harmitteli, mutta lohduttelin, että jostakinhan se on aloitettava.

KH:n remontin sain osinpäin tehdyksi. Kiveyksenkin luukun eteen ja portaiden juureen.

Unimäessä surruuttelin siimaleikkurilla kulkuväyliä ja pensaiden juuria ja siimaa korkeammalla pitäen leikkelin vähän myös jo tehtävänsä tehneitä kukintoja. Ailakit ja lemmikit alkavat olla kukintonsa kukkineet, mutta niiden alusruohosta nousevta tädykkeet ja lemmikit sinisenä mattona ja alimmaisina alkavat myös apilat rehevöityä. 

Kukintojen vuoronvaihtoja kun vuodesta toiseen seuraa, niin ymmärtää, kuinka nerokkaasti se järjestäytyy myös hyönteisiä (kimalasia, ampiaisia jne) silmälläpitäen; koko kasvukaudeksi kaikille riittää suolenmutkiin evästä ; eikä sitä ole ihminen tarvinnut edes ajatuksillaan peukaloida.

Kuivaa on, saisi sataa.

Mustarastailla onnistunut poikuetuotanto. Kolmella hehtaarinkolkalla eri poikueet sattuivat saman kierroksen aikana huomioni kohteeksi. Yksi pesue lymyilee kellarinkin luona vielä. Ne poikaset olivat lähteneet varmaankiin vasta tänään pesästään joka oli pienessä, tiheäoksaisessa näreentarrissa jotain 30 sentin korkeudella.

Saunaan ja nukkumaan ajoissa.

13.6.2020 lauantai

Heräsin 01.47! Kahvit ja pari ruisleipäpalasta.

Eilen kun korjailin KH:n talolla pihakiveystä, niin jokaisen nostamani kivilintin alla oli mustien muurahaisten kodit, tai luultavasti saman populaation verkosto ulettui niiden kaikkien alle. Ei tarvinnut kauaa odotella, kun ne olivat käärineet munansa ja petinsä kasaan ja häipyneet. Niillä täytyy siis olla jo ennalta rakennetut pakotunnelit mahdollisten katastrofien varalta. Tulvatkin lienevät yleisiä niin matalalla eläjille.

Pitää yritellä vielä unta, klo nyt 03.

Muutaman tunnin unien jälkeen söin aamupuuron. Peseydyin saunalla ja lähden nyt Kuopioon kun klo on 08.

Iltasella Um.

Kuopiossa olin aamulla ½10. Suokadun alapäästä löytyi ilmainen kahden tunnin pysäköintipaikka. Källäilin torilla. Tavanomaiseen verraten harvalukuiseksi käynyt toriyleisö ahmi rasvaisia grilliruokia katoksissa ja kuljeskeli niin kuin aina ennenkin. Mansikkaa ja juuresta olisi ollut runsaasti tarjolla ja jonkin verran kauppa näytti käyvänkin. Join kahvit Sokoksen puoleisen sivun kahvikojulla. Pöytään tuli yksinkertaista jutustelua tarjoamaan lievässä loiventeluliemessä oleva nuorehko mies, mutta kun en ottautunut dialogiin, niin  se kolisteli kaljapurkkeineen sivummalle.

Tuttuja ei juuri näkynyt. Miettinen oli muijansa kanssa, mutta sen tyypin valehtelua en halunnut nyt kuunnella niin en mennyt jututtamaan.

Lähtiessä kävin kylmälaukkuun ruokatäydennykset Prismasta. Lidlistä olisin ottanut Vinhalle kanankoipia, mutta niitäpä ei ollutkaan.

Motonetissä kassjonot luikertelivat hyllyjen välissä saakka, niin käännyin  ovelta pois.

Tullessa pysähdyin Siilissä. Torilla ei näkynyt yhtäkään tuttua, kuolleetko jo lie kaikki tai kasvaneet jo niin isoksi, etten tunnista enää ketään. Eikä kukaan enää minullekaan huudellut Valtsuperkeleterve! K-raudasta hain pari rontelinlaikkaa.

Vinha oli mökinvahdin toimet hoitanut hyvin sillä aikaa. Ovet jäivät lukitsematta ja aitanlävenkin tukko selälleen eikä huussistakaan mitään oltu kähvelletty, luultavasti.

Kuopion reissussa ei siis ollut mitään mieltä, mutta aamulla tuntui vain, että jossakin täytyy päästä käymään.

Väsyttää tuollaiset reissut erilailla kuin oikeita hommia tehdessä (mitähän ne nekin lienevät?).

Nukkumaan ilman saunaa tälle illalle.

14.6.2020 sunnuntai

Klo 04.30. Jos en olisi herännyt näin aikaisin, niin enpä olisi sitäkään ehkä tullut tietämään, että vihervarpusille kelpaa juuri kukintansa lopettaneiden voikukkien suppuun yöksi vielä jaksavien kukintojen siemenhöytyvät. Pikkuisia vihreitä lituja oli ikkunan alla pöyhimässä voikukkia ja kohta paikalla oli pelkät tyhjät kannat ja tuulenvireessä huojahtelevat varret.

Siimaleikkurilla ajelemani polut ja pensaiden alustat ovat aamulla mieluisia paikkoja rastaslinnuille. Nytkin mustarastaspesue hypähtelee terhakkaana sipulipenkin luona.

 Etelänpuolen räystään alle pesi tänäkin kesänä se muutama vuosi sitten aitanseinustalla pesinyt "kattilalintu". Uuni- tai pajulintuihin se kuuluu, mutta lajimääritykseni tyssää tähän. Kaksi isoa munaa sillä pesässä on. Kävin katsomassa ja kuvaamassa sen, kuten pohjoisenpäädyn västäräkin ja pääskysenkin pesät. Västäräkillä oli jo poikaset kuoriutuneet.

Sitä isojalkaista siperialaista ei ole näkynyt.

Päivän tärkein operaatio oli vanhojen ikkunalasien leikkaus Knin kasvihuoneen etuseinälle. Tällä kertaa homma onnistui lähes täydellisesti. Tein kuten lasiliikkeen asiantuntija neuvoi, eli ennen leikkausta kastoin lasiveitsen raakaan lasinpesunesteeseen ja vedin tukevasti asettamani ohjurin kuvetta kerralla yhden kerran ja napautin kevyesti leikauskohtaan alapuolelta. Aivan ensimmäiseksi tein tietenkin tasaisen alustan kuormalavojen päälle tyroksista joiden päällä työ onnistui. Nyt en tarvitse mennä laikkauttamaan niitä laseja liikkeeseen. Säästin ainakin 7kymppiä siinäkin. Tai no, "säästin ja säästin".

Peräkärryyn halkolasti, leikatut lasit vilttien väliin takapenkille ja kohti Knia. Vinha saa jäädä jälleen mökinvahdiksi.

Illalla myöhällä (23.) takaisin Um

Tullessa kävin uimassa Löytölänlammen kotarannassa. Lyhyt ponttonilaituri joka rantaan on joskus vuosia sitten tehty, alkaa olla aika lahossa kunnossa ja vedenalaiset puut niin liukaat, ettei samasta kohtaa, josta järveen hyppää, pois pääse. Siinä lähellä ei kovasti elävää kylää ole, että varmaan se ranta alkaa unohtua pois aktiivisesta käytöstä. Kota lahoaa sijoilleen. Talvenlumien notkolleen painamat, kumoillaan olevat lasikuituveneet kasvavat sammalta jo.

Knissa asensin leikkaamani ikkunalasit Eliaksen kanssa paikoilleen. Nyt ei enää isoja simpsittelyjä kasvishuoneessa olisi. Puutarhurin istuttamat tomaatit, kurkut, paprikat, koristekukat ja lukuisat yrtit ovat lähteneet jo hyvin kasvuun.

Tehtiin myös haloille uutta pinopetiä ennen kuin läksin tänne takaisin.

Paulus tuli mummilasta pois.

Väsy, nukkumaan.

15.6.2020 maanantai

Huh hellettä!

Aikaisen aamukahvin jälkeen iski yllätysheikotus. Mittasin verenpaineet ja eipä ne oikeilta luvuilta näyttäneet. Pulssi 44. Kuuluneeko mykräkuumeen jälkimaininkeihin tämäkin? Verikokeen tulokset olivat kyllä jo normaalit, maksa-arvoissakaan ei moitteensijaa. 

Nukuin tunnin, mutta heikko olo vain jatkui. Verenpaineet ja syke yhtä epätoivotavat kuin aamuvarhaisellakin. Puuronsyönnin jälkeen nukuin vielä vähän niin sitten olo koheni. Pulssikin oli 57.

Ronteloin uuden kaivonkapan Esko-vainaalta saamastani painevesisäiliöstä. Sillä nousee nyt noin n15 litraa kerralla jos jaksaa nostaa. Varreksi liitin trampoliinin verkon tukiputkista osat niin, että niitä voi jatkaa kun ja jos vesi karkaa pohjalukemiin. Nyt näkyvissä on vasta alun kolmatta rengasta, että tuskin vesipulaa tänäkään kesänä tulee.

Huomista matonpesu-urkkoa valmistelin. Laitoin muuripadalle metallisen tulisijan ja mattojen harjausta varten kuormalavoja nurmelle peräkkäin. Kun vein kärryllisen halkoja Kniin niin toin tullessani kärryllisen mattoja ja panin ne korvoihin mäntysuopaveteen likoamaan.

On niin kuuma, että vaatteita ei tarvitse. Kookosöljy pitää syöpäläiset siedettävän loitolla. Yrittää joku paarma välillä nahkaan kiinni, mutta irvistellen sen täytyy pois rynnätä. Västäräkiemot eivät kauaksi pesästään tarvitse lähteä sillä isoja hevospaarmoja on koko ajan tarjolla. Västäräkki tulee melkein polvelle niitä vaanimaan. Hämmästyttävä on se taito, jolla niin pieneen nokkaan se paarman nappaa. Kun joskus yritän samaa isolla kourallani, niin kylläpä nälkä olisi pysyvä vieras jos sillä tavoin ruokani metsästäisin.

Vinhalle on ollut nyt käärmeitä paimennettavaksi. Yhdellä pullotti maha pitkältä matkaa paksuna, että minkähän lie niellyt? Tai sitten useamman myyrän. Kun se oli hiilinielun luona betonilla ja luikerteli kuin hidastetussa filmissä, puhalsin sen naamaan puolen metrin päästä, mutta ei se viitsinyt edes sähähtää. Kääriytyi vain vyyhdelle ja pani maate.

Missähän vaiheessa ihmiselle luontainen käärmekammo jätti minussa majailemisensa? Nyt jos joku  tappaisi käärmeen tontillani, loppuisi tuttavuus, jopa mahdollinen ystävyyskin siihen paikkaan.

Vinhalla käärmesuhde on luontaisen varovainen. Luultavasti se kuitenkin tappaisi kyyn, mutta riski on liian suuri.

16.6.2020 tiistai

Helle jatkuu, ja koronajorinat maailmalla. Jälkimmäisestä syvimmät ahdistukset näyttäisivät median välityksellä tulkittuina tulevan siitä, etteivät ihmiset pääse liitelemään minne tahtovat; terasseille ja Teneriffalle.

Oudot seikat ovat saaneet lajimme elämäntarkoitukset vinksahtaneeseen asentoon.

Vähän minuakin harmittaa kun humpallukset ovat jääneet tältä kesältä pois, mutta joskushan senkin ryyhellyksen on loputtava muutenkin. Pitkästymään en sen takia kuitenkaan ole päässyt.

Pesin Knin ja Um matot. Koko pv siinä meni. Merkkasin muistiin vedenkulutuksen (sankko-saavimitalla) ja melkein 1000 litraa kaivosta nostin. Taisin saada palkkioksi rasitusvamman oikean käden kyynärtaipeeseen. Heittelin matot keskeneräisen hirsikömmänän harteilel kuivumaan ja loput Vinhan juoksulangalle.

Kyy tuli pitämään matonpesijälle seuraa. Se lojuskeli välillä halkopinon vieressä, välillä tiilikasan päällä ja lähimmillään se tuli mötkyilemään hiilinielun viereen betonille. Vinha kävi pari kertaa rähisemässä sille, muta koska on niin tukala helle, ei se jaksanut kauaa. Tämä oli se sama kyy kuin eilenkin sillä sen maha pullotti edelleen; sulatteli siis myyräateriaansa edelleen. Tietääköhän se, että Unimäessä ei käärmeitäkään vihata?

Pyykin jälkeen pyöräilin Keyritylle Juhanilan rantaan ja soudin veneen Sonjan satamaan niemennokan taakse. Sinne on helpompi tulla Kiparintieltä. Jos nyt tulee lainkaan käytyä kun on muutakin tekemistä koko ajan.

Muuta en nyt jaksa kuin ruveta tuutimaan. Saunaa en lämmitä koska uida pulahtelin järvessä.

17.6.2020 keskiviikko

Hellettä edelleen. Huomiseksi ehkä vesisadetta.

Eilinen oli sen verran rasittava päivä matonpesuineen, että otin tänään makaillen. Luin ja täyttelin ristikoita tuvassa jonne järjestin läpivedon. Jotain pientä tietysti kävin hypistelemässä ulkonakin. Keräsin helteessä jo kuivuneet matot rullalle ja sisälle. Vesisateesta ei ole tietoakaan.

18.6.2020 torstai

Aamulla laitoin eilistä kevyempää pyykkiä likoamaan, että pesen ne illalla saunoessa ja vasta sitten muistin, että aikomus oli mennä Kniin. On kuulema juhannusuatto huomenna!

Meni siis myöhälle lähtö. Pyykit on kuiten pesty ja halkoja kärry täys, että eiköhän tästä juhannukseen vielä ennätetä.

Vettä satoi pikkasen iltapvllä. Ei tarpeeksi kasvimaan janoisia ajatellen.

19.6.2020 perjantai

Ei mitään erikoista tälle jussille. Eikä tarttekaan. Kaikenlaista puuhastelua pihassa (isompi tuuletusluukku kasvishuoneeseen) ja sitten ruuanlaittoa joka ei juuri normaalista poikennut.

20.6.2020 lauantai

Yritin olla tekemättä mitään, mutta eihän sitä koko päivää osannut muatakaan.

21.6.2020 sunnuntai

Kasvishuoneeseen harja"pelti", plexistä sekin kun sattui rahatpoes-liikkeessä suikaleita tarjolle tuodun. Paulus ruuvasi katolla kevyempänä ja me muut tarjoiltiin tarpeita.

Siivosin ja järjestelin pihaa.

Lähden illan viiletessä Vinhan kanssa Um.

Um klo 23

Väsyttää, mutta lämmitin silti saunan.

Täällä on satanut torstai-iltana sen verran, että kasvimaa on alkanut kukoistaa.

22.6.2020 maanantai

Kitkin valkosipulipenkit ja vähän muitakin penkkejä. On vain niin kova helle, ettei jaksa paljoa liikahdella. Mäkäriä ja paarmoja riittää.

Se nykyinen "räystäslintu" (ent. kattilalintu) on erikoistunut muurahaisiin. Tienvieren petäjäntamiin on noussut pihkaisiin paikkoin kekomuurahaisia mustaksi matoksi asti ja niitä se käy nokkimassa ahkeraan. Näin ikkunasta senkin, kun räystäslintu nappasi hiekalta hevosmuurahaisen ja pieksi sitä laudan päähän niin kauan, että siltä irtosi se isomusta takapääsäiliö ja vasta sitten nielaisi torson kupuunsa.

Pöläkkä käy myös siinä, kun västäräkit ottavat sitruuna- ja kaaliperhosia kiinni ja pieksävät niiltä siipiä irti; "kamala on luonto!"

Pääskysten poikaset kuoriutuivat myös ja nyt niidenkin suihkina ruuanhakureissuilla on tauotonta.

Telttoja tarkistin ja virittein pihamaalle. Levitetlin esiin myös muita retkivarusteita. Ei ole enää kuin vajaat 10 pvää kun suunniteltu pyöräretki starttaa.

Muuten tekemiset vähäisiä. Nyt pesulle ja nukkumaan.

23.6.2020 tiistai

Nukuin pitkästä aikaa hyvin (22-06). Unessa pikkulintuja kuin valveillaollessakin. Jokin konfliktikin jossa politiikka ja politiikantekijät riitelivät pikkujutuista vaikka ylitsevyöryvä "tsunami" oli juuri murskaamassa kaiken alleen.

Helteeksi äityi heti aamusta.

Jatkoin eilistä varustetarkistusta. Osa kamppeista on jo edellisten retkien kuluttamia, että täytyy jotain uuttakin hommata. uudet sivulaukut muunmuassa.

Nyt illasta, kun olen taas lähdössä, tuli 2 västäräkin poikasta pesänsuulle katselemaan, että kohta tästä lähdetään lenteleen. Saavat nyt sitten  rauhassa harjoitella kun en muutamaan päivään ole häiritsemässä. Enkä varmaan vakituisempaan majaile muutenkaan, koska pyöräretkellä menee enemmän kuin yksi viikko.

24.6.2020 keskiviikko

Kni.

Gaius tänään 13 v.. Kavereita kylässä. Muistella piti täytekakun äärellä jälleen, mikä miehellä oli maailmaan putkahtaesaan ensimmäiseksi, ennen napanuoran poikkaisua mielessä; äidin lähteestä ylitsesuihkiva maitopa tietysti!

25.6.2020 torstai

Tänään tulivat Puutarhurin siskonmies ja niiden tytär muutamaksi pvksi kyläilemään.

Minulla koko ajan mielessä pyöräretkivarustautuminen. Pyörääkin pitää testata täydellä lastilla peräkärryineen ennen lähtöä. Teltatkin kkoota uudestaan ja miettiä, kumman otan. Toin myös tavallisemmat teltat Um pois, ja katson niiden kaaret ja kunnon, että joutavatko jo kierrätykseen. Ovat olleet viimeksi vierailla lainassa. Ainakin oli hieman kehnosti pakattuja ja kaarista osa näytti olevan säpäleinä Niitä on kyllä varaosiksikin jo vielä vanhemmista, hajonneista teltoista talelle otettuina.

26.6.2020 perjantai

Prismasta löytyi kahdellakympilklä pyörän 16 litraiset sivulaukut. Ne riittävät nyt, kun on perässä kärry. Sidoin edessäolevaan kamerakoriin juomapullokotelon ja porasin pullonkorkkiin tiukan reiän josta työnsin juomapilliksi 8 millisen  muoviletkun sisään.

Polkimien tarkistus tuotti sen tuloksen, että piti käydä uudet hakemassa. Irroitin polkimien muovitulpat ja löysäsin laakeripesiä jotka täytin vaseliinilla. Tehtaanrasvat olivat niissäkin niin vähäiset, että jo ennen Lappeenrantaa olisivat sipanneet. Edellisistä toinen oli vielä täysin kunnossa, mutta toiseen oli päässyt vettä huuhtelemaan niihinkin uutena lisäämäni rasvoja pois.

27.6.2020 lauantai

Varustelua ja pikkuhankintoja. Isoihinhan minulla ei budjetti tälläkään kertaa taivu. Uuden sadeasun hankkimistakin mietin pitkään enkä ensimmäisellä kerralla sitä raskinut ostoskoriin laittaa. Kävin sitten kuitenkin hakemassa koska sateiselta ainakin alkutaipaleen päivätg vaikuttavat.

Valot piti sekä eteen että taakse hankkia myös. Otin halvimmat tuijut Motonetistä. Keäsllä niillä ei juuri käyttöä ole paitsi yöllisillä taipaleilla ehkä.

J:n kanssa pikkuista väittelyäkin maailman kallellaan olosta. Mutat ei meillä kunnon kiistaa synny. Kuilu välillämme on kuitenkin aikamoinen jo kun ajattelee huimaa varallisuuseroa saatika näkemyksiä ihmisen osasta jonka se tajuaa, mutta silti tekee niin kuin tekee. Esime. kalasta ja päästä-harrastus on minun mielestäni aivan kaameaa peliä, toisen mielestä täysin ok.

"Totuudenpuhuja ei yösijaa saa"-aforismia olisin halunnut päivittää, mutta jäi vielä kesken. Muistilapulla seisoo jo kuitenkin: Vallitsevien ("sertifioitujen") totuuksien kysenalaistajalle ei vilttiä peitoksi lainailla eikä untuvatyynyjä valmiiksi pöyhitä.

28.6.2020 sunnuntai

Tulee valvottua aamuyölle kun P tulee vasta kahden-kolmen välillä mopoiluiltaan kotiin. On hänkin ruvennut pelaamaan korista, lentopalloa ja käy heittämässä frispiitäkin. Ja uimassa joka päivä. Hieno poika hän kuten toisetkin.

Vieraat ovat nukkuneet pihamaalla teltassa. Huomenna lähtevät.

Tänään, kuten eilenkin, oli ruuat kalliista laatutarpeista tehtyjä. Niistä kiitos vieraille. Itsellä ei ikinä olisi sellaisiin varaa.

Liian paljon kyllä jää kompostiinkin koska ei niitä kerkiä kaikkia mitenkään syödä.

29.6.2020 maanantai

Heräsin aikaisin (en nukkunut ehkä yhtään) ja olin jo seitsemältä Um. Lastasin käryyn halot ja järjestin mansikoille pakasterasioita valmiiksi esille. Soila käy keräämässä, puhdistaa ja pakastaa kun alkavat kypsyä. Muutamia oli jo nyt punaisin poskin pehkoissa.

Takaisin Knissa olin ennen kymmentä.

Vieraat lähtivät ennen puolta pvää.

Nyt alkaisi olla polkupyöräretken kamppeet niin hyvin mietittyjä ja pakattuna, ettei ennen koskaan.  Huomiseksi ennustaa kovaa sasdetta, ja vielä keskiviikoksikin jolloin piti liikkelle lähtemän. Jospa se kuiten aamupvllä lakkaa kuten sääkartalta katselin.

30.6.2020 tiistai

Syötiin tähteitä joita riittää vielä huomiseksikin vaikka osa piti laittaa jo kompostiin kuten ounastelin.

Muistiinpanovälineeksi motonetistä kalastajille ja muille "persvakomiehille" tarkoitettu märkyyttä, öljyjä, kahvinläikkeitä jne. sietävä vihko. Kameraan 62 gb:n muistikortti entisen kuustoistasen lisäksi.

Vettä tullut kaatamalla aamupvstä asti. Pesin vielä viimehetken pyykkiäkin. Saunassa ehtivät kyllä kuivaa.

Nukkumaan olisin ruvennut ajoissa, mutta mielenpäällä oli tämän blogin päivitys. Pitkälti oli taas editoitavaa ja nyt mietin, maksaako tämä vaivan.

Huomenna tulee HT tähän ja sitten lähdetään. Jos ajettaisiin vain pääteitä pitkin, retken pituus olisi vain 700-800 km, mutta koska mutkitteluunkin on varauduttu, voi lukema olla aivan muuta. Sovelluksen kulkemastaan reitistä voisi ladata tietenkin kännykkään eikä muita mittareita tarvitsisi, mutta riittänee se, että HT niin aikoi asian omaansa  järjestää.