maanantai 2. heinäkuuta 2018

Kesäkuisia sipaisuja

To 7.6.2018

Parodiaelokuva Stalinin kuolemasta (The death of Stalin) oli jokseenkin hauska vaikka röhönauruja en minä, eikä harvalukuinen yleisökään päästellyt. Kalmanhaju, joka Stalin-historiasta lemuaa, tukkii edelleen tehokkaasti nauravat turvat. Ei siis elokuvientehtailijoillekaan helpoimpia irvailunkohteita. Putinin Venäjällä Isä Aurinkoisenaan tätä pyövelin haamua yhä pitävät. Lie inkarnoitunut nykyisiin vallanpitäjiinkin. Moskova (Kreml/Putin) kielsi elokuvan levityksen valtakunnassaan, eli jo se vihjaisee, missä ajassa georgialaisen pankkirosvon runnomassa maassa yhä eletään.

Puutarhatontun alkukesän hommat ovat tehdyt, odotellaan vain satoa vaikka kylmiksi ilmat kääntyivät. Aikaisin kaikki kukki tälle kesänalulle. Mansikkapenkitkin valkoisenaan pohottavat. Halla jos tulee, niin tervemenoa se herkku.

Tekaisin roskakatoksen vaikka ei se mikään katos olekaan. Puolentoistaneliön maitolaituria muistuttava "pömpöi", puuttuu vain porrasjalusta, hiekkapohjaisen maantien levike ja maitotonkat, lehmänammunta taustalta.

Äet lähti eilen reissuun. Täällä on ollut pari lisäsuuta majoittuneena.

Elias on ollut nyt tämän viikkoa elämänsä ensimmäisellä, "oikealla" työmaalla. Lunkan kortteliin nostavat uutta kerrostaloa ja siellä poika opettelee rakennustyömaiden "kieltä".

Poikulaiset toivat koulun päätyttyä sellaiset todistukset, että niillä voisi pyrkiä suoraan yliopistoon, vehnästelin minä.

Pe 8.6.2018

Tänään pyykkikone hyrskytteli monet kerrat ja ulkonarut ovat nyt rievuilla kirjavoitu. Satoi vettäkin päivällä, mutta illasta selkeni. Pidän pyykin ripustamisesta ulos ja tuoksun vuoksi myös poisottamisesta, mutta viikkaaminen ja sukkien parittaminen ei ole kovin herkistävää tointa.

Laitoin ruokaa isolla ajatuksella ja lettuja jälkimauksi. Yläkerran nuoret vein iltapvllä bussille joten sen puoleen voin huokaista.

Pojat maalasivat uuden kuistinlaatikon.


La 9.6.2018

Rassasikohan viimeöinen halla mansikankukat!

Kuistinlaatikkoon kansien saranat ja pohja.

Iltasella Napikselle. Vuokatissa on menossa kepulaisten puoluekokous, että saattaa se kyllä olla kepukeittoa koko humpallus kun niitä sinnekin muutama linja-autollinen änkeää.

Juolahti mieleen, että Satu täyttää tänään 59 v. Jaksaa yhä elää kituroida hänkin, paljon kärsinyt ihminen.

Su 10.6.2018

Heräsin jo ennen viittä. Aurinko oli jo melko korkealla ja änkesi näkyviin pilvenriekaleiden takaa kuin häveten heräämistään. 8 astetta lämmintä, ettei enää hallanvaaraa.

Unet olivat pitkästä aikaa monipolvisen sotkuisia. Kuin solmuista köyttä jota kurkkuun tungettiin. Paljon läheisiä ihmisiä siellä jonoili omille paikoilleen näyttämölle.

Napiksen keputungoksesta läksin pois jo 22.30.

Äet haettiin junalta alkuillasta. Hyvä se reissu oli ollut. Istutettiin omenapuun alle kakkukahville.

Ma 11.6.2018

Entrinkiin kärryllinen kierrätystavaraa. Ei niin vähävaraista taloutta, etteikö rojua nurkkiin kerry. Vaikka tehokkaaksi kehittynyt kierrätysidea on osoittautunut omituisen lajimme suosituksi harrastukseksi, en silti anna sen hämätä raaka-aine ja ilmastokysymysten todellisuutta. Tämä kaikki on vain kosmetiikkaa matkallamme ikävään tulevaisuuteen jossa linnunlaulu on harvinaisuus.

Ti 12.6.2018

Tuli ilmoitus "koukuttavan" viihderomaani kirjoituskilpailusta. Millä ilveellä ne romaanikoukkuun tarttuvat lukijat kalikkahivelykoukkuun hullaantuneiden joukoista luullaan löytyvän?

Hain kyllästettyä lankkutavaraa 16 jm. Pitää tekaista Unimäen kellariin ovi, entisestä pasahti jalka lävitse kiinni potkaistaessa. Oli mehinyt 25 vuotias lautaovi piloille. Paitsi että alunalkaen senkin oven pienentelin vanhan hirsitalon purkuovesta, että lie jo satavuotias ollut. Nyt teen niin jytäkän läventukkeen, että kellari murenee ympäriltä ensin.

Ke 13.6.2018

Masentavia asioita tapahtuu, mutta sellaisten parissa se suurikin maailma painiskelee.

Käärmeet rikastuttavat jälleen runsaudellaan Unimäen faunaa.

La 23.6.2018

Ihmismieli on tontiksi rajattu, joskus kaavoitettukin valmiiksi. Ei se kaikilla rannaton ole. Aina kuitenkin riittää niitä, jotka runnovat itsensä aitojen ja veräjien lävitse. Kyllästyttyään häipyvät sananselityksittä, jättävät kaivamansa montut täyttämättä, aidanseipäät ristronkkeliin, veräjätkin sulkematta.

La 30.6.2018

NykyStalin ja ennenkokematon Trump saapuvat parin viikon päästä Helsinkiin suutelemaan toisiaan poskille. Wanha Suomirouva valaistuu maailman silmille hetken kestävässä isännänosassaan Narrienlaivan luotsina. Häpeänpuna sen poskilla photosopataan aamu- ja iltadebateissa loputtomilla asiantuntijoiden puheilla ja toimittajien hymistelyillä. Ja ah, miten ETYK-hurmainen nousuhumala valtaakaan asioita muistavien mielet.

Unimäessä poikien kanssa tämä viikko. Tuulenkaatoja kärrännyt pihaan teiden varsilta. Oli nitä viimeisimmät myrskytuulet pätkineet teiden poikkikin. Jos kaikki lähiympäristön tuulenkaadot keräisi, olisi polttopuuta loppuiäksi.

Käärmeystäviämme lienee hehtaarille kymmeniä, ellei satoja; joka päivä heitä jollakin kulmalla moikkaan. Hyvin on mahduttu olemaan vaikka yhden päälle olin istahtamaisillani kun se otti aurinkoa aitan rappusilla.

Kirjoittamiselle ei ole ollut oikein aikaa, eikä halujakaan. Miksipä olisikaan kun saman soikean, rosoille jykertyneen tahkonkiven pyöritystä tämä kaikki on. Mieli suree, mutta minkä vuoksi, niin siitäkään ei ole haluja jatustella.

2 kommenttia:

  1. Pitkän tauon jälkeen tulin tänne vierailulle. Kirjoitat niin henkilökohtaisia asioita, että en niitä halua kommentoida. Mutta toivon sinulle voimia ja toivottavasti joskus vielä rauhaa ja aikaa kirjoittamisellekin. En voi kuin ihailla sanojesi soljuntaa. t.Raili

    VastaaPoista
  2. Raili, "löysin" kommenttisi vasta nyt tarkistettavat-kansiosta.

    Syksy on jo pitkällä ja lavoilla humpallukset hiljenneet. Pyöreitä vuosia vietin ja ehkä joku pv huomaan senkin painavan hartioita kumarampaan. Vielä ei tunnu isosti.

    Se "Pitkäsen linkki" yhteisiin tuttaviin mietitytti kun sen tiimoilta tuli sitten juttua muuallakin, mutta tässä ei passaa asiaa päivitellä.

    Mukavaa talven odotusta Kuopijjoon :)

    VastaaPoista