Lumi kolan mustassa kyydissä kuin pumpulia.
Flunssaista unta jossa soudetaan paljon.
TV:ssa Dokumenttiprojektissa Nälkämaan Sampo: Likaisen kaivoksen likaisenlyhyt historia.
Lopusta puuttui: Jatkuu huomennakin.
1700-luvulla kahtaalle kallellaan kuljeskellut Jean-Jacques Rousseaulla jo samat tilastot:
"Muutamat etuoikeutetut kahmivat ylellisyystuotteita samalla kun nälkiintyneiltä massoilta puuttuvat elämän perusedellytykset."
21.2.2017 Tiistai
Flunssa karhitsee keuhkoja. Kuume veriä varii, öitäkin painajoittaa.
Tuulentuiverrus lomassa seinälautojen, sokkeleissa kuura, ikkunoissa jäinen tähditys. Tulisijoissa levottomat liekit, laipiossa varjojen tango.
Puolustusministerin asevarustelupuheiden rivienväleissä: Idästä tykinpiiput kohti sojottavat. Ruudinkäry leijuu rajoilla. Lapsiakaan älä viattomiin uniin enää tuudita.
Turha reissu P:n kanssa labrassa, ei löytytnyt koneelta lähetettä.
Viime yönä heräsin 03.30 laittamaan ohrapuurot uuniin. 2 pataa joissa molemmissa 2 litran satsi.
22.2.2017 Keskiviikko
Unessa aforismitolppana neljän tien risteyksessä. Yhdessä viitassani luki: Vastatuuleen huutajille kustaan suuhun; helppoa myötätuuleen kuseksijoille se.
Samassa unessa luin kuolinilmoituksesta reväistyn lainauksen: "aja rankasti ja kuole nopeasti".
Helppoa luettavaa en löydä. Hakeudun yhä vain raskasta asiaa sisältävien pariin. Tänä yönäkin Wirginia Woolf, Klaus Ove Knausgård ja Heikki Aittokoski leikkivät kukin kuolemalla tanssittaessaan lauseitaan lukijansa aivoihin.
Lukaisin Eliaksen koululukemisena olleen Remeksen Hornan kuin vastenmielisen välipalan. Teknisiä asioita selostaessaan siinä kai asiat ovat kohdallaan, mutta ihmiskuvauksissa saisin itse irti enemmän viholaissäkistäkin kuin Remes päähenkilöistään.
23.2.2017 Torstai
Alkaa helpotttaa flunssa.
Kirjaston Aarne Kinnunen seitsemine veljeksineen on kertakaikkiaan hävinnyt. Putosi varmaankin pöydältä paperikoriin jonka sisällön kumosin takansytykkeiksi viime viikolla. Viisainta hankkia divarista tilalle samanlainen. Halvin maksaa kympin + rahti.
Joku römeä-ääninen mieshenkilö soitti ja kirosi minua ja mielipiteitäni. Mistä niitä lie tällä kertaa lukenut, mutta öitään ei niiden takia kuulema kunnolla nuku. Susista ja sinne tänne muuttelevista maapallon asukeista hänellä kai olisi ollut jotain isostikin sanottavaa, mutta en antanut mahdollisuutta; olisi aloittanut puhelun asiallisella aksentilla niin ehkä sitten.
24.2.2017 Perjantai
Yöllä heräsin uneen jossa olin tukehtumassa itsekirjoittamieni sanojenkasan alle. Unen genre oli savotointinsa merkityksellä suurentelu sanojen ja lauseiden ryteiköissä jonne ilman karttaa olin harhautunut. Railakkaasti laukkaavia hevosiakin näin ja ajattelin maahanpoljetun tunnoin, kuinka helposti lahjakkaimmat osaavat ravurinsakin valita.
G pianoon ja sen jälkeen uimaan. Oli hiihtolomalaisia jonkin verran. Saunassa puheliaita pappoja. Kaupasta maitoa ja salaattitarpeita. Menin itsepalvelukassan kautta. Paikalla ollut T opasti kun se on minulle vielä outoa. Vaihdettiin jokunen sana omiakin asioita.
Jos jaksan, tekaisen vielä sämpylöitä kunhan uuni jähtyy hieman, nyt vielä 270*.
25.2.2017 Lauantai
Yölliset sämpylät vissiin onnistuivat koska ei niitä aamupalalta montaa tähteeksi jäänyt. Nakkikasviskeittoa päivemmällä. Pauluskaan ei nyrpistellyt vaikka oli sipuleita seassa. Viime kesäisistä pakasteporkkanoista ja -lantuista alkaa olla yli puolet syöty. Puolukkaa on vielä, karpaloitakin ja mansikkaa. Mustikkaa eniten. Jokunen lakkapurkki.
Vinhaa on opetettu syömään samoja ruokia kuin itsekin ja hyvin näkyy pärjäävän. On sille valmista koiransapuskaa toisinaan tarjolla.
Telkkarista katsoin Tom of Finlad-elokuvan teosta kertovan haastattelutuokion. Mitähän Toukopoika ja muut sen ajan kaapeissa elämänsä tuhlaamaan joutuneet tuumaisivat siitä nosteesta jossa hänen taiteensa nyt alkuperäisessä kotimaassaankin on?
Myöhemmällä olisi ranskalainen elokuva vastarintamiehistä. Katson jos jaksan.
Kirjoittamista olisi ainakin yhden tarinan verran. Aloitin sen viime yönä, mutta deletoin kaikki kolme "liuskaa" sinne kuuluisaan bittihelvettiin. Päässä se kuitenkin on, ja muistiinpanoissani. Pitkä se ei saa olla.
26.2.2017 Sunnuntai
Oli vähän häpsinyt pakkaslunta ja aura kulkenut. Kolaamista siis sunnuntaiverryttelyksi.
Eliaksella kaveri yökylässä. Aamupalan aikana puurojen lisäksi hieman enämpi leipää ja maitoja pöydässä. Pojat pitivät karkkipäivän kun sattuu viikolle kuidenvaihde jolloin normaalisti ovat karkkinsa saaneet.
Paulus täyttää ensi perjantaina 13 vuotta. Polkupyörä hänellekin olisi uusittava ja kai ne Puutarhurin sukulaiset siihen sijoittavat. Taitaa olla kolmannet polkupyörät pojilla menossa. Ovat ajaneet ne kaikki niin loppuun, ettei ole juuri kiertoon annettavaa. Jos pikkuisen laittelisi, niin voisihan niitä Unimäkeen viedä rummuutettavaksi.
27.2.2017 Maanantai
Illasta vanhempainyhdistystä ja G:n harkkoihin kuskaamista. Gaiuksella oli päivällä kavereita kylässä, paistoin terveyslettuja kaikille.
Nyt kun on jo myöhäilta, teen kirjoitushommia sillä aikaa, kun puurot ja isojen pottulohkojen alle piilottamani fasaanipaisti uuninarinalla kypsyvät. En maustanut lintupataa millään muulla kuin pippurilla ja suolalla. Fasaani oli kerran 70% alessa kaupan pakastealtaassa, muutenhan niitä ei raskisi ostaa. Tein myös mustikkapiirakan joka paistui jo valmiiksi.
Wirginia Woolfin elämää ajattelin. Hän on sitä omissa päiväkirjoissaan tuonut laajalti ja häpeilemättä esille. Toisaalta elämä toi hänelle menestystä kirjoittamiensa romaanien myötä, mutta toisaalta mielen mustumiseen ei siitä apua aina ollut. Kovasti on pitänyt loppupuolellakin mieltä kouria kun meni ja hukuttautui 59 vuotiaana. Siihen on tosin vaikuttanut jo toinen maailmanlaajuinen sota saman elämän aikana.
Monissa masennuksen lähestyessä tekemissään merkinnöissä hän silti osasi nähdä ja ihastella taivaanrannan värit ja nummien vihreyden, tai merkitä muistiin, kuinka ihanalta tuntuivat aamukasteisten sananajalkojen hipaisut paljaisiin varpaisiin. Hän harvoin lohduttomaan mustan mullan syyskynnökseen henkisiä olotilojaan vertaili niin kuin vaikkapa minä sorrun tekemään.
Trump metelöi edelleen amerikoissa. Nyt viimeisimmän twiitauksensa mukaan 54 miljardia dollaria ehdottelee lisärahoitukseksi asevoimille eikä ole vielä peruuttanut Meksikon rajamuurin rakentamisenkaan suhteen. Osaako tuollaisesta ihmisestä kukaan maltillisia mielipiteitä sanoa? Meidän presidenttiehdokkaaksi jo ilmoittautuneet Vanhanen ja Haavisto A-studiossa pystyivät sillä tavalla, että väistivät menemästä henkilökohtaisuuksiin ja puhuivat vain valtioiden tasoisia arvioita. Niin varmaan onkin parasta. Minä kuitenkin tohdin toivoa, että Trump kompastuisi Air Force Onen rappusilta...
Menee jo runsaasti tiistain puolelle. Puurot ja lintupottu tai pottulintu ovat kypsiä. Nostan ne uunista, peittelen pyykeitten alle hautumaan, tallennan kirjoitukseni, sammutan tietokoneen ja työvalot, sytytän hyllyjen alla olevan lukulampun, käärin päiväpeiton sängyltä, riisuudun ja sujallan peiton alle. Luen ja nukahdan. Havahdun tunnin tai parin päästä ottamaan lukulasit pois, sammutan valon ja nukahdan uudestaan. Luultavasti näin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti