maanantai 5. elokuuta 2019

Maailmaa, mustikkaa ja murhaamisia

 
31.7.2019 keskiviikko

Vanhaan kattopeltiin raunion kupeella on "ilmestynyt" ihmisen kasvot. Siitäkin voisi somekeinoin saada Torinon käärinliinojen veroisen mysteerimeemin liikkeelle jos joku röyhkeä julkisuuspromoottori agentiksi alkaisi. Pitäisköhän ronteloida se irti ja kehystää tauluksi seinälle...

Aamulla takaisin Um. Työmualle klo 11; seinien levytystä.

Muuta ei jaksakaan.

1.8.2019 torstai

Pilvinen on tämäkin pv. Lämpötila kohosi päivän mittaan viiteentoista, aamulla viiden kantturoissa. Työmaalla levytin kodinhoitohuoneesta ne seinät, jotka pystyin ja Krissen huoneen väliseinän molemmin puolin.

Olisi 1. avioliiton 41 vuosipv jos asiat olisivat toisin menneet. Muistaisinko elokuun ensimmäistä päivää jokainen vuosi minään erityisenä, jos aikoinaan liiton päättyminen olisi ollut "tavallinen" ero? Tämänkin yhteyteen sopinee aiempi keskustelu elämän "tuntumiselta joltain". Voin vakuuttaa, että nämä muistojen mustelmat tuntuvat hamaan loppuuhuokaisuun saakka.

Ihmissuhteiden päättymiset, jotka hoidellaan pääosin rahalla/omaisuuksien jaolla, voidaan ehkä helpommin työntää taka-alalle ja aloittaa uudet elämiset kivuttomammin kuin suhteet, joiden katkaisijaksi sattuvat sairaudet ja kuolemat. Kun lapsillekin asiat voi selittää käytännöllisin keinoin ja allakkaan vanhemmuuksien vuoronvaihdot merkata, voinee niitä jälkeenkäsinkin muistella "ruuhkavuosien" hullunmyllynä jonka muistelijaksi saa kavereitakin. Tätä omaani saan aina vain yksin jatustella. Ensimmäisestä liitosta syntyneitä lapsiani, vaikka alkavat olla keski-iän kynnyksellä, en raski asiasta ravistella eikä nykyisille se menneisyyteni lohko vielä mitään merkitse. Joskus ehkä miettivät hekin, millaisen polun se iskä ennen meitä lie kulkenutkaan. Ehkä kirjoitukseni sinne ja tänne avittavat pohtimisia sitten, kun minua ei enää ole.

Puutarhurin kanssa sovittiin treffit Alapitkälle. Mennään humpalle Maaningan Kasinolle tai Ilvekselle.

Tuon edellisen merkattuani löydän siitäkin yhteyden ensimmäisten kappaleiden muisteluihin: ensimmäisen vaimoni kanssa tavattiin Maaningan Kasinolla 1.8.1976 ja mentiin naimisiin kahden vuoden päästä elokuun ekana.
2.8.2019 perjantai

Heräsin 8:lta vaikka olin tanssireissulta mökillä vasta puolen kolmen aikoihin. Ilvekselle mentiin sittenkin ja ihan oli mukavat humpallukset. Erottiin sovussa Unskan kesäkahvilan parkissa ja porhalsimme kumpikin omiin suuntiimme.

Olkapääni kuntoa mietin, mutta samaan tulokseen tulen kerta toisensa jälkeen: ei sen säryille mitään ole tehtävissä. Tuskin lääkärikään muuta mahtaa, kuin lääkekuurien tarjoilua ja sen tehottomuuden voi ihan käsikauppalääkkeillä koetella. Mitkään myrkyt eivät auta (paitsi ehkä rotan-). Jos vahvempia alkaa kitaan ruutata, niin siinä menee vain pää sekaisin.

Pikkulintuperheet ovat osin jo häipyneet nurmilta pusikoihin opettelemaan elämää. Rastaitakaan ei ole näkynyt, paitsi musta-. Yksi tikoista käy välillä tarkistamassa, koska jyviä alkaa ruokinta-automaattiin ilmestyä. Mansikkakausi on ohitse. Pieniä on mehutarpeiksi ja ne pitää kerätä viimeistään viikonlpun aikaan ja herukkaa sekaan. Mustikkaankin olisi vielä ehdittävä.

Suihkuseinien koolausta ym.

Karviaisetkin kypsymäisillään. Minun mielimarjani ja viimeinkin niitä alkaa syödä asti Unimäesskin olla.


3.8.2019 lauantai

Työmualla suihkun ja spoilerihuoneen väliseinän alitse väylän piikkauttaminen (M:lla) kuivakaivolle joka tulee varaajan alle. Ynnä muuta normaalia vasarointia jotta homma etenee.

 Keräsin mehustusmansikat. Tuli kaksi 10 ltran sankollista. Poimin myös mustaherukkaa sekaan ja ehdin jo yhden erän mehustaa. Mansikka on kuiva marja mehustukseen, mutta siitä tulee hyvä maku.

4.8.2019 sunnuntai

Texasilaisessa tavaratalossa rynnärimiehen liipaisinsormi herkällä: 20 kuollutta ja kymmeniä haavoittunut. Aselaeilla tehdään tulevaisuudessakin pelkkää amerikkalaista politiikkaa, ei niiden kiristäminen tappamista lopeta koska mahdollisuuksia ihmismielen todellisten intohimojen toteuttamiseen tulee riittämään aina ja iankaiken. Ja koska Yhdysvallat valtiona itsekin käyttää konfliktien selvittelyissä vähintään uhkaavaa, ylivoimaista asemahtinsa esittelyä. Niin kuin nyt parhaillaan Iranin kanssa jonka Trumpin aikana aloitettua nahistelua voi vain ihmetellä kun  Obaman aikana se kuitenkin saatiin orastavalle rauhan tielle.

Siperian miljoonien hehtaarien metsäpalot tuhoavat paitsi paikallista maaperää kivikauteen, niin ne tulevat vaikuttamaan pitemmällä aikavälillä koko Telluksen ilmastoon. Samaan aikaan Grönlannin jäätiköt lohkeavat miljarditonniston verran kerrallaan mereen sulamaan ja metsiä hakataan ihmisen toimin ympäri maapalloa kiihtyvällä vauhdilla.

UPM ynnä muut metsäjätit porhaltavat pörssien huipuilla eikä niitä hävetä yhtään metsien raiskaamisella rikastumisensa. Ja miksi hävettäisikään sillä mehän heidän tuotoksillaan perseemme pyyhitään ja rahoitamme heidän riistotehtailunsa menestykset. Ei ole olemassa viattomia silmiä, joiden edessä kukaan mitään pystyisi häpeämään.

Paradoksi olemme me, tämän saastan hyväksyjät. Tekpyhyyttä minultakin sormella osoitteluni.

Kulutuksen kehästä emme pois hyppää vaikka se ainoa keino olisikin.

Jokatapauksessa minun ja Vinhan mustikkaretki onnistui hyvin: 12 litran sankko piripintaan.
Ja sitten Knissa käymään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti