lauantai 21. helmikuuta 2015

Helmikuu 2015 3. viikko

                                                 (kuva: azerdbaizanilaista porsliinia)
15 pv sunnuntai

Aamulla -20 , koko päivä aurinkoista, lauhtuu.

Tuorein tositv-ampumistarina Kööpenhaminassa päättyi ampujan itsensä reikiintymiseen poliisien toimesta. Pari ihmistä se kerkesi sitä ennen teloa ja muutamaa kimmokkeilla loukata. Pilaileva piirtäjä, ruotsalainen Lars Vilks joka oli ylennetty ampumisen kohteeksi, säilyi ehjänä.

Rauhannobelistimme Martti Ahtisaari oli haastattelussa sitä mieltä, että ei pitäisi fundamentalisteja piirroksilla loukata.  Toisinaan olen samaa mieltä, toisinaan en. Sanoisin saman savolaisittain: Ne kuuluvat ihmislajiin, joilta puuttuu huumorinystyrät.  Juuri minun mielipiteillä ei tosin väliä ole. En ole "asemassa".

Mutta millä resursseilla oman pilailevan piirtäjämme, Ville Rannan ympärille poliisivartiot järjestetään jos tarvetta ilmenee? Kuinkahan Palsan Kallen kävisi tällaiseksi muokkaantuneessa terrori-ilmastossa?

Politiikassa twiitinmittaiset lyhytajattelijat ovat nyt in. Niihin eivät muulla tavalla hidasälyiset pyssymiehet kerkeä reagoida.

16 pv maanantai

-12 tasaisesti koko päivän, aurinkoista, tuulee lujaa.

Ukrainassa räiskävät edelleen. Yksittäisiä kärsimysnäytelmiä syntyy joka hetki Minskissä sovitusta aselevosta huolimatta. Ei se sota ole ohitse. Sukupolvien urakka edessä jos nyt saavat ollenkaan loppumaan. Syyrian kohtalo Ukrainassakin; valtio raunioiksi ja tyrannien peukaloiden alle historiansa loppuun saakka.

Ville Kivimäen Murtuneet mielet-tutkimuksessa tuli psykiatri Konrad von Bagh esille useilla sivuilla. Tarkistin miehen ja se on elokuvakriitikko-kirjailija Peter von Baghin isä jonka toiminta psykiatristen potilaittensa hoitosuunnitelmissa tuntuu olleen sen aikaista taattua saksalaista natsilaatua. Millaista lie ollut Peterin lapsuus sellaisen isän kulmien alla?

Enpä kadehdi sodissa "tärähtäneiden" psykiatrisen myllyn lävitse käyneiden kohtaloakaan. Kirja taustavalaisee minulle niiden omituisesti käyttäytyneiden sotaveteraanien vaikeuksia joita lapsuudessanikin kohtasin. Hermanni Kakkonen mm. jota kiusasivat niin pienet kuin isotkin.

Eikä maailma viisastunut ole, siellä sun täällä uusia "tärähtäneitä" tehtaillaan jokainen punainen minuutti.

Katsoin Camorran miehet-sarjan 7. osan. Näyttelijätyö on hyvää, aihe mustinta puolta ihmistoiminnoissa. Sarja on kai tosipohjainen, ja koska  mafian toiminnoista on tietoa julkaistu runsaasti, niin eipä sitä ihmetellä tarvitse. Italia ja Venäjä, missä niiden ero on?

Julkaisin Karjalanpyöräilystäni Vazejärven leiriä ykkösblogiini.

Kaupasta egyptiläisiä appelsiineja, banaaneja, sardiineja, paahtoleipiä ja maitoa. Kaikki olivat tarjoustuotteita 1 euro kpl tai kg, sardiinipurkit 1€/2 kpl. Maito maksaa nyt 65 senttiä litra. Tein päivällä sardiinitäyteleipiä kurkkusalaatilla, tomaatilla ja juustolla. Lämmitin pellillisen uunissa.

17 pv tiistai

-8 aamulla, nyt illalla -3, alijäähtynyttä tihkua.

Unimäessä ovat vissiin alkaneet seudun viimeisen, ikiaikaisen metsonsoitimen raiskaamisen: juuttaan saksalaiset! En pysty menemään katsomaan, mutta Lassi soitti ja arveli asian niin olevan. Soila soitti metsäautotien auraamisesta jo aiemmin, ja sehän merkitsee hakkuita.

Tänään en kummoisia eväitä rakennellut, lämmitin tähteitä, muusia ja lihapullia. Egyptiläiset appelsiinit ovat nyt edullisia ja niitä tulee ostettua. Puolalaiset omenat ovat olleet myös halpoja. Niitä ostin viimeksikin ison laatikollisen (0,49 euroa kilo). Ne säilyvät toisen pään viileässä eteisessä hyvin. Joka päivä syön vähintään yhden.

Kaupan kassajonossa jututin vanhempaa naista, joka sanoi katsoneensa dokumentin puolalaisilta viljelyksiltä. Arveli, ettei enää osta siellä tuotettuja elintarvikkeita. Espanjalaisia appelsiineja nosteli hihnalle joten sanoin, että olen katsonut samankaltaisen dokun Espanjastakin ja itse kaihdan siellä tuotettua. Tulimme sitten siihen tulokseen, että meitähän huijataan kaikilta laidoilta; "Vapaan kanan" munatkin ovat valhetta. Niin kuin ne ovatkin.

Omenia kun ajattelin, niin kohta täytyy ottaa kouliintumassa olleet omenansiemenistutukseni ja ruveta pikkuhiljaa kastelemaan niitä. Jospa jokunen lähtisi kasvamaankin. On mulla muutamia oksia ulkona hangessa varttamisaikeitakin varten, mutta saas nähdä ovatko säilyneet. Aikomukseni on istuttaa Unimäkeen muutamia omenapuita lisää kun ne jänisten jo pienenä taimena kaluamat entiset kasvavat kovin hitaasti. Ovat olleet kohta kymmenen vuotta eikä pituutta ole itseni mittaa.


18 pv keskiviikko

Luultavasti plussan puolelle keli yöllä kääntyy, nyt vielä nollassa. Kummallisia talvia toinen toisensa perään.

Kirjastossa kävin sillä aikaa kun Paulus oli tanssiharjoituksissa ja toiset pojat palloa potkimassa pallohallilla.

Kaakisen näyteikkunassa oli puisia silmälasiensankoja. Hinnasta arvelin, että kuutio puuta siinä muodossa maksaa enemmän kuin kilo kultaa. Sankojen hinta alk. 419€. Tosin kun tarkistin kullanhinnan (39,7 milj./kg), niin ehkä tuo kilo pitää muuttaa sadaksi grammaksi.

19 pv torstai

Päivälliseksi keitin riisinkeittimessä kuoripottuja ja pikkukattilassa porkkanoita. Tein kastikkeen porkkanankeitinveteen ja lorautin mausteeksi uunilohenrasvaa. Nurmekselainen lohi maksoi 4,95 ja sattui tasan tarkkaan kiloinen kala haaviin Tokmannin kylmähyllystä. 5:n hengen päivällisen hinnaksi leipineen maitoineen energioineen tuli maksamaan korkeintaan 13 euroa. Minä sillä vain tuota hintaa arvioin, kun näin jonkun otsikon, että helsinkiläisen vanhuksen lautaselle oli lätkäisty 9,50 euron edestä ruokaa ja kysymys lukijoiden suuntaan kuului, "söisitkö sinä tämmöistä?". Vai oliko se otsikko "eläisitkö sinä tällä summalla päivän?".

Keskustapuolueen puheenjohtajan Sipilän 22 vuotias poika on kuollut. Siitä olivat repineet suuria lööppejä iltapäivälehtiin. Huomenna rävähtää silmille sitten Anneli Auerin murhatuomio joka oli vapauttava. En tunne tarvetta osallistua kestokeskusteluihin. Katsoin silti A-talkin asiaa puivan ohjelman. Tunnekylmä nainen Auer on kun pystyy 8 vuotta pitämään asiassa päänsä. Ja siinä välillä ryhtymään vielä lapsien hyväksikäyttäjäksi.

Mitään muuta katsottavaa en kanavilta tavoittanut. Luen nyt Erkki Tuomiojan päiväkirjoja 1991-1994. Painava on kirja käsissä pitää.


20 pv perjantai

Vesikeli, liukasta. Hajottelin omassa pihassa jäiden päälle lumipenkkoja, lumi syövyttää äkkiä jään näkkileipäpinnoiksi eikä ole enää liukasta; hiekkaa ei tarvita.

Markkinat Knin torilla. Samaa myynnissä kuin aina, mitään en sieltä juuri koskaan hanki. Huonolaatuiseksi ovat muuttuneet punoskoritkin, Viipurinrinkelikin maistuu enämpi esanssivaniljalle kuin pullalle. Kohta ei enää Sokevankaan tuotteita markkinoilta tavoita jos Veikkauksen tuki niiltä loppuu. Olen joskus Sokevan rappuluudan ostanut ja ehkä se kauemmin on kestänyt kuin Prisman muoviharja.

Instru lähetti tekstarin uusista lukulaseistani. Hain ne ja nyt on hyvä lukea. 29 eurolla siis saa ihan kunnon kakkulat kun sattuu tarjousten aikaan olemaan tarpeessa. Ainoa heikkous kai näissä nyt on, että ei ole kova- ja heijastamaton pinnoite. Sellaiset olisivat maksaneet jo 79 euroa kipale.

Illasta Lumimiilun avajaiset vesikelissä. Pyöräilin poikien kanssa katsomassa. Eivät ole kauaa ne veistokset pystyssä jos keli jatkuu tällaisena.

Huomenna olisi siskon 60 v. juhlat Vaalassa, Rokuan kylpyläviihdekeskuksessa. Sinne on matkaa täältä ajoipa Oulujärven kumpaa puolta tahansa 112 km. Hannele itse asuu Haapavedellä, että mistähän se tuon Rokuan juhliinsa keksi? Pojat tulevat Siilinjärveltä ja Vesannolta taksilla. Eikka ei tule Liperistä, mutta Antti, sen vanhin poika tulee. Sepestä en tiedä. Se asuu nykyään Järvenpäässä.

Sanoin H:lle ettei lahjoihin ole varaa, syömässä vain käydään. Kyllä se sen tietää eikä mitään vailla olekaan. Kortin vien, ja ehkä kukan. Kopsarissa monistutin äitimme syntymäkodista otettuja valokuvia ja tein niistä A5-kokoisia "käyntikortteja" joita saavat vain tärkeät ihmiset. Ei siis kovin monet.

21 pv lauantai

Vesikeli jatkuu. Oravat, tilhet, rastaat, varpuset ja tiaiset käyvät kompostinkannella sotaa sinne ripottelemistani leivänmuruista ja auringonkukansiemenistä.

Kiovassa viettivät eilen (vai oliko se toissapvnä?) Maidanin mylläkän vuosipäivää. Porosenkoa jo alkaa kansa karsastaa kun ei se saanutkaan rauhaa aikaiseksi niveliään naksauttamalla, eikä Ukrainan muitakaan oloja kohennetuksi. Sotakin vain itäisissä osissa yltyy, mutta se on selkeästi Venäjän julmuutta. Kohtuuttomia vaatimuksia yhden miehen kontolle. Miten ihmiset ajattelevat? Suuret laivat kääntyvät hitaasti. Eihän tavallisenkaan ihmisen muutostoiveet omassa arjessa tapahdu heti. Paitsi Facebookissa ja Twitterissä.

Kreikasta en ole huolissani. Siinäpähän nakkelevat toisiaan rahasäkeillä ja pörssikäyrillä kuten olen aiemminkin sanonut. Parempi ne kuin pommit. Sotakin maksaa ja silloin hinta olisi kaksinkertainen. Virheet kumpaankin tilanteeseen johtumiseen ovat aina yhtä typeriä. Ennen aikaanhan Kreikan tilanne olisi ollut syy sotimiseen eikä moista loistavaa tilaisuutta olisi missattu.

Heräsin jo aikaisin lämmittämään uunin. Paulus oli kyllä jo herännyt aiemmin kun se nukahti illalla sohvalle saunan jälkeen. Eivätkä toisetkaan pojat kovin pitkään vuoteillaan venyneet vaikka ei ole kouluun lähtöä.

Pitää valmistautua lähtemään sinne Rokualle vaikka ei kyllä olisi varaa bentsiiniin. Mutta ehkä siellä näkee sukulaisia joihin ei muuten törmäile vuosikausiin.

Julkaisen siis kuluneen viikon mitättömyyteni nyt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti