torstai 2. huhtikuuta 2026

Senegal, tuo suvaitsevaisuuden musta kehto


28.3.2026 perjantai

Pakkasta liki kymmenen astetta. Ojien vähäiset kevättulvat valkoisessa jääriitteessä; Penskana oli mahtavaa hypätä rapakoiden yönkansia polkemaan; Ratisivat ja rutisivat kuin näkkileipä paperipussissa. Ja sittenpä olivat pian rikkinäisten kenkien sisällä villasukat märkinä jota piti sietää koko koulupäivä.

Heti aamusta herättyä oli mielessä, että Oulunkylässä se Heimosetä on jo hereillä valmistautumassa leikkaukseen Malmin sairaalaan. Mitenhän ikäpapan käy?

Iltasella

Suht kova päivä. Kannoin painavia pölkynpätkiä rantteelle ja jo alkoi selässäkin tuntua. Kun en jaksanut enää, pumppautin uppopumpulla kaivon kahdesti tyhjäksi samalla kun muotoilin vanerista Tojo III:n vararengasmontussa rojottavien koukun pistorasiajohtojen ja kytkentöjen päälle luukun tapaisen jotta ne ovat piilossa siel. Kun vielä viitsisi joku pv liimata mustan verhoilukankaan päälle, niin olisi siisti juttu vaikka ei ne sieltä minnekään näy. Ryöstin valmiiksi peruutuslisävaloillekin johdot ja päättelin ne sokeripalalla, että kun saan aikaseksi, upotan semmoiset puskuriin.

Mitenhän ne japsien kiilusilmäinsinöörit ovat niin mielikuvituksettomia, että autoon laitetaan valonlähde taaksekin, mutta että aivan väärälle sivulle yksi pieni tuiju vain?

Hirmuisia ovat maailmaa johtamaan osaamattomien toimet! Nyt Jemenin huthitkin yhtyivät uhosotaan Iranin kamuna Usaa päin ja tietäjät aprikoivat, ettei niin vaikeita aikoja edes toisen maailmansodan seurauksena ole koettu kuin mitä SuurMöliskön ja muutaman muun samanmoisen pienemmän jäljiltä tuleman pitää.

Tähän jos vielä jossain päin muutama ydilaitos pämähtää ja parit tulivuoret purkautuu niin kusessa seilaavat kaikki valtiolaivat eikä diplomatia-airoilla enään mitään virkaa tule olemaan.

Yksityistä pohdiskelijaa eivät lohduta edes miljoonat tekoälyvideot joissa parodioidaan Netanjahusta Usan Mölisköön ja Moskovan Zaatanaan mitä merkillisimmillä kuvajaisilla. Lapsellisia suurin osa vaikka pilkka on niin rajua, ettei lajimme hovinarrit ole ehkä ennen sellaiseen yltäneet (ainakaan määrään ja ajankohtaisuuteen verrattuna). Välineet mahdollistavat satiirisen tekopaskan änkeämisen, mutta myös tämän olevan ja tulevan, todellisen kaaoksen porstuassa kaiken muunkin.

Onko parodiapilkasta sitten mitään hyötyä sillä ivankohteethan ottavat kaiken CV:nsä täytteeksi? Ei Paavo Väyrynen olisi oikeammassa voinut olla kun lohkaisi "ihan sama, mitä puhutaan, kunhan puhutaan".

Saanassa oon kääny, nyt alan muate vaekka tanssivarvasta ihmeekseni kolotti tuossa äsken. Lieksassa ja Valtimolla olisi ollut lähimmät pimpallukset, ja vähän kauempana Kuopion Rauhanlahdessa.

29.3.2026 sunnuntai

Heräsin uneen jossa Jaska hoki: "Munia kutittaa, vitun hinta huostuu; ennen sae iliman, nyt ee maksa mittään!" 

Heräsin ja kävin kehokerhoni yhtä jäsentä ulkoiluttamassa. Seinäkello näytti kolmea. Kun vilkaisin kännykkää, se oli neljä. Piti katsoa kaikki kolme seinillä tikuttajaa joissa oli sama aika ennen kuin hoksasin, että kännyköiden digiviisarit ovat siirtyneet kesäaikaa, mutta manuaaliset haluaisivat jatkaa vielä talvea. 

Mitähän Unenjaskalle kuulunee nykyään? Tikkurilassa kaiten majailee, muuta en tiedä. 

Niin haipuvat lapsuudenystävät yksi toisensa jälkeen vain uniennäyiksi, jos niiksikään. Jaskan kuten niin monen muun toverin mielenrakenne oli nuorena juuri hokemansa kaltainen, ja lie vieläkin jos sivistys ei umpiluuta ole yhtään puhkonut.

Kysyä sopinee, mitä sekin sivistys sitten muka on.

Liimasin mustalla peltikaton paikkaussilikonilla jo toisen kerran samasta kohtaa katkenneen nenän Pauluksen Norjanreissulta tuomalta viikinkipeikolta.

Uamulla ½7 pilivessä on taevas ja kuurassa auton katto.

Laitoin lukemista tabletille näkymään ja olin nukahtanut uudestaan. 

Jatkounissa nukahtelin omituisiin paikkoihin. Mm. Mikkelissä betonilla katetun kulkuväylän alla pölyisille betoneille. Ohikulkijat tulivat kyselemään, että vaivaako jokin kun tuolleen pätkällesi rojahtelet. Sitten panetti ja jopas paikalle pyöräili tuttu nainekin jota myös panetti. Mutta ei sitä naitukaan ihan tuosta noin vain vaan piti ähertää ensin reppujen ja muun rojun kanssa kuorma-auton  pressulavalle makuukset ja vielä raskaat peitot päälle ennen kuin alettiin genitaaleja toisiaan lomituksiin hieroa. Unien tapojen mukaisesti homma keskeytyi juuri kun nyhjääminen alkoi olla makeimmillaan...

...että niissä aiheissa minunkin mielenrakenteeni elementit edelleen pöjöttävät kuin lalli kuhkeessa.

Yleuutisissa viisareita "väännettiin" kesäaikaan. Pellaakohan ne yhtään moisen vääntelyn jälkeen. Minä kuiten siirsin, tai oikeastaan kiersin kellon koneiston nupista viisarit säädettyyn aikaan.

Kieli alkaa kaikkialla huonontua ja epätäsmentyä. Mädäntyä. Aivan kauheaa oli lukea Omasoteen kirjoittaneen sairaanhoitajan tiedotus nilkkani seuraavasta fysioterapiasta. Aivan ääliömäistä tekstiä yksinkertaisessa asiassa! Vai tekoälyllekö lie ilmoituksen anto delegoitu?

Nuorimmat sairaanhoitoalan henkilöt ovat reilun parinkymmenen ikäisiä, että kun on seurannut kirjoitetun ja puhutun kielen kehitystä niin ei siinä eroa taida olla kumpi kirjoittaa, irtoäly vai ihminen. Taitaa pian äly-päätteinen selvempään kieleen yltää. Riippuu sekin siitä, millaiset "kielelliset lahjakkuudet" älymonstereita koodaavat.

Mieltä uuvuttavaa on kokea tämäkin murros kun muistaa kaiken sen kiroamisen ja kynsille hakkaamisen mitä heikompisaattoiset kirjoittamaan opettelijat saivat lapsuuteni aikaisissa kouluissa sietää.

Ja mitähän snelmannit, canthit, agricolat, ruuneperit ym. ym. kielenvaalijat sanoisivatkaan tästä kauheasta ajasta joka suomenkieltä täystuhoon on johdattelemassa.

Erno Paasilinnalle ja tuhansille muille elinaikani kirjailijalle kirjoitetun kielen täsmällisyys oli ehdoton hyve, mutta niinpä vain heidänkin ankaralla uhmalla tuotettu kielitavara alkaa lahota ja mädätä kirjalaatikoiden sargofakeissa. Kirjahyllyjähän ei enää ole kuin loppuhenkosiaan yskivien vanhusten olohuoneissa ja muutamilla sisustushifistelijöillä. Jälkimäiset eivät kirjoista muuta ymmärrä kuin olohuoneen sävyihin sopivat selkämykset.

Iltasella

Kävin iltapäivällä Akulassa. Tullessa koukkasin Soilalta ruokavesikanisterillisen vettä. Alina oli tuhrannut naamansa pupumoodiin ja käynyt virpomassa. Virpoi se vähän mullekin, mutta tyhjin taskuin olin enkä minä siitä tavasta muutenkaan paljoa osaa piitata edes lasten mielen hyväksi.

Saunoin aikaseen ja olen valmis painumaan pehkuihin.

30.3.2026 maanantai

Heräilin yöllä useaan otteeseen. Suo-unia, horsmia ja keltaisen koivunlehtien lehtien syksyisiä pyörteitä hiekkatiellä. Nimettömällä ja jollain toisella, tuntemattomalla järvellä melomisia.

Eilisellä kyläilyreissulla selvisi erään järkyttävän tapahtuman kulku 1.7.1979. Tiesin kyllä, että Pekka oli tuona päivänä ampunut itseään pienoiskiväärillä suuhun, mutta en sitä, kuinka kuula ei ollut tappanut kerralla, vaan mennyt aivojen sijaan poskesta läpitte ja poika kuollut verenvuotoon lapsuudenkotinsa rappusille. P olisi täyttänyt myöhemmin joulukuussa 18 vuotta.

Tiedon järkyttävyyttä lisää se, että ampumista oli edeltänyt isän ja pojan riita jonka päätteeksi P oli sanonut kaikkien läsnäolleitten kuullen, että hän menee nyt mökille ja tappaa itsensä!

Ilimankos P:n isä ei koskaan asiasta puhunut vaikka niin monet kerrat kävin kylässä ja joskus hän ajoi mopolla kyläilemään kun satuin olemaan paikalla.

S&J toivat tienhaaraan Ewen entisen Polon ja hain sen kävellen pihaan. En antanut niiden ajaa kun on niin rospuuton kurittama poloku, että pitää tietää, missä liejun sisässä pohjia puhkovat kivet saattavat olla.

Eweltä oli auto jäänyt loppuunsaakka katsastamatta kun kymmenkunta vikakohtaa olivat löytäneet viime kesänä. Koetan katella josko minä saisin sen katsastettua. Kissankusen katku on kyllä penkeissä hirvittävä, että se saattaa olla suurin ongelma.

Tänään kaatelin ja kannoin lepikkoa etelänpuoleiselta mökkiplantaasin sivulta. Vähän matkaa oli luntakin vielä, että muutamat kuormat sain vedettyä ahkiossa. Järjestin uuden pienimisrantteen pilikehönnän eteen saunalle.

Maailman ei voi sanoa enää makaavan, se kiehuu ja kuohuu aivan älyttömistä, vaikkakin historiasta tutuista syistä. Liekö koskaan ennen kuitenkaan ollut yhtä aikaa näin monta täyshullua tämän planeetan johdossa? 

Pikku-ukko Napoleon on ollut yksi tauhkana ja saanut silloisinkin konstein kauheita asioita aikaan halki Euroopan ratsastellessaan ja Venäjällähän näitä rajojen siirtelijähalukkaita on aina riittänyt. Aina ne ovat kuitenkin kutistuneet sen mittaisiksi kuin oikeastikin ovat olleet. Euroopassa Hitler suorastaan painui kerralla kasaan kuin kuumailmapallo jonka korisäilöistä kaasu loppui.

Kunhan Moskovan Zaatana ihan pian hapertuu ja USA:n SuurMölisköltä tekoväri hiuksista ja naamalta haihtuu lakaa niidenkin vieraitten pöytiä pyyhkivät hännät heilumasta. Jo nyt jälkimmäinen joutuu peruuttamaan aloittamastaan Iranin tuhoamisesta kun eivät ne konstit sittenkään isosta uhosta huolimatta riittäneet.

Kalliiksi molempien ristiretket joka tapauksessa niin ilmastolle kuin Maan kaikille asukkaille karhukaisia myöten tulivat. Niin kalliiksi, että ei koskaan niitä kyetä korjaamaan kun se tärkein, rikkomamme ilmaston aloitetut korjaustoimet kerettiin heidän toimestaa peruuttaa täysin. 

Selasin illan päätteeksi VW Polosen omistaja/huoltokirjaa. Siunattu lienee sen lähtötaival kun ensimmäinen, uutuuttaan hohtavan punaisen nappiauton omistaja on ollut MAP-kirkko. Elikä Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kirkko.

Eiköstä sen pitäisi olla monikkomuodossa tuonkin Jeesuksen? Jee mitkä Sukset!

31.3.2026 tiistai

Aamusta iltaan ulkona työjelyä. Kaadoin, pätkin ja kannoin polttopuutarpeita rantteelle puolet päivästä ja sitten aloin huoltaa Poloa aivan mahdottoman tuntuisella puhdistusoperaatiolla. Survaisin suuriin saaveihin pesuaineveteen takapenkkien kissankusenkatkuiset istuinosat likoamaan. Siinäpä on sitten arvuuttelua, tulevatko kuivumaan koskaan kun vaahtomuovi toppaukset imevät vettä sienen lailla.

Autoa sisältä hinkatessa menikin sitten loppupv.

Miten jotkut voivatkaan saada pikkuisen autonkin kamalampaan kuntoon kuin putkimiehet koskaan hiacejaan?

Ee saatana jaksa muuta kyllä tässä tehä kuin käydä pesulla ja ruveta muate!

1.4.2026 keskiviikko

Meinasin kirjoittaa, että läskiviikko kun näin unta, että napsin runkonaulaimella läskinpaloja lintujen ruokintalautaan kiinni (pitkä vitoslauta kahden lepän välissä).

Soilan synttärit. 44 v täyttää hänkin, isän kuolinvuonna syntynyt lapseni mun.

Lähden Iisalammeen.

Iltasella

Meni ihan koko pv Yläsavon piäkaapunnissa.  Laakkasen kanssa istuttiin Kitumrketin kahviossa tovi ja sitten toimitin asioita K-raudassa, Tokmannilla, Motonetissä ja Prismassa. ÄnNän luona meni melkein viiteen ja kello oli ½19 kun olin takaisin täällä liejutien päässä Um. 

Olisi ollut ilmojen puolesta mainio työpäiväkin...

2.4.2026 torstai

Heräsin murheellisena neljän jälkeen. Uni kaiten oli semmoinen. Keitin kahvit ja laitoin puuron hautumaan. 

Ravistetulla soijamaidolla latten oloiseksi valeltua kahvia hörppiessäni muistin unenkin: Olin junasa matkalla Imatralle (jälleen). Vaula soitti, että laittoi juuri kakkupohjia paistumaan uuniin, jotta jos se isukki tulisi synttäreille.

Ruokinnalla mustarastaita niin monta etten lukumäärää ehtinyt laskea. Lisäksi 4 oravaa, 3 tikkaa, punatulkkuja parvi ja samoten pikkutinttejä toinen parvi. Peipposiakin jo paikalla hyppii ja juttaurpilaisia. Keltasirkkujakin muutama pölähti paikalle tässä ruokinnan elämää ikkunasta katsellessani.

Syön nyt puuron ja lähden ulkoaskareisiini. En kuuntele uutisia enkä edes lue niitä netistä, niin vistottaa jo ne Suomeen eksyneistä parista droonista jahkaamiset kun samaan aikaan voi katsella niiden tuhansia klooneja tappamistoimissaan Ukrainan  aroilla ken haluaa.

Iltasella

Jälleen aamupv polttopuuhanketta edistämässä. Iltapäivällä tunkkasin Polosen persepuolen pölkkyjen varaan ja rassasin jarrut kuntoon. Ei niissä muuta vikaa ollut kuin rummut ja männät likaiset ja käsijarruvaijeri löysällä, mutta sen verran häikkäsivät jarrudynamossa, että korjausmääräys oli katsastuksessa ylös kirjattu.

Jarruja rassatessa huomasin oikeanpuolen helman takapäästä puhkiruostekohdan joka täytyy pellinpalalla paikata. Onnistuukohan se ihan itseltä kun ei ole migiä? Kokeilen ainakin. Kun olisivat ne lambdat ja tuulilasinpyyhkijän varsi jo paikalla niin vaihtaisin ja alkaisin suunnitella katsastussonnilla käyttöä, mutta menee se joka tapauksessa piäsiäisen ylite. Eteen ohjaustukivarren pallinivelkin pitää vaihtaa...siis pallonivel. Se mulla onkin jo hankittu.

YLE:n uutiset 31.3.: "Senegalin presidentti Bassirou Diomaye Faye on allekirjoittanut lain, joka kaksinkertaistaa samaa sukupuolta olevien seksisuhteista määrättävän enimmäisrangaistuksen."

Homot ja lesbot voidaan siis Bassiroun asetuksella panna telkien taakse vaikka kymmeneksi vuodeksi eikä kellään ole nokan koputtamista asiaan. YK ja muut ihmisoikeusjärjestöt ovat hiljaa ja panevat turvat rullalle ja rullat taskuun.

Olisivatkohan länsimaiden päiviräsäset tyytyväisiä jos samanlaiset lait saataisiin tännekin asetettua? Jos heitä "meidän" Päivin lisäksi aletaan enemältikin käräjille loukkaavista sanoistaan köijätä niin hehän voivat jatkossa hakea turvapaikkaa Senegalista...

Kaija K. lurittelee, että kuka keksi rakkauden, mutta kukaan ei kysele sen perään oikeasti, miksi luonnolliset rakkaushalut uskoon uskovaiset haluavat tukahduttaa. Siis nimenomaan uskoon uskovaiset sillä jumalaanhan ei voi kukaan oikeasti uskoa kun sellaista ei ole todistettavasti olemassa.

Aineettomana eräiden veljiemme ja siskojemme aivoissa seilaava usko kyllä on, mutta se konkretisoituu vain silloin, kun joidenkin täytyy vaikka väkivalloin yrittää lajitovereidensa lopettaa haluamasta ja tekemästä.

Senegalinkin lakimuutoksen ankaroittamisen taustalla häärii jumaliinsa uskovat tai vallankäytön välineenä uskoa käyttävät jeesustelijat.

Nilkkaa pakottaa. Uskaltaisikohan huomenillalla lähtä Napikselle koipeaan humpantahtiin lisää rääkkäämään? Jospa se vaikka paranisi siellä...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti