lauantai 17. toukokuuta 2025

"Äiti, en mene koskaan naimisiin kun siellä joutuu olemaan yötä"

13.5.2025 tiistai

(19.5 Korjasin otsikon kun muistin jonkun lapsen lausahduksen väärin)

Tänään korkealla, pilvettömällä taivaalla valtavia hanhiparvia. Lie yksi niistä ollut kiljuhanhipartti kun kiljuivat vallan lujasti ja eri äänellä kuin metsähanhet. Ja ehkä niillä oli eväinä kiljukanisterit selässä.

Olisi pitänyt minunkin aikanaan ajatella asiat silviisiin, että pääsisin lähtemään silloin kun siltä tuntuu. Ei naimisiinmenoja, ei lapsia, ei mitään, mikä sitoisi yksille seuduille lyhyen elämän ajaksi.

Toisaalta, kun tuntee ja tietää ihmisiä, jotka ovat vapauden tien valinneet ja alkava vanhuus on vain onttoon loppuputkeen katselemista kun "kaikki on jo nähty" niin kovasti vähän eletystä viivan alle jää. 

Onhan meitä muutamille aareille sidottuja ihmisiä muitakin. Kahdeksasta miljardista korkeintaan 1% voi sanoa olevansa vapaa käsittämättä ehkä kuitenkaan, mitä vapaus todellisuudessa on.

Vanki olet heti, kun ajattelet suolistosi vaatimuksia. Tai rikkaana sijoituksiesi tuottavuutta ja tappioita.

En elämässäni ole oikeasti vapaata ihmistä nähnyt.

T soitti Kittilästä. Oli tehnyt poikainsa kanssa kaupat aiemmin puhumastaan hirsikämpästä Kapsajoen varrelta, Hanhimaan kupeesta. Sinne ei ole tietä. Talvisin pääsee moottorikelkalla ja sulan aikoina veneellä Pokan puoleiselta suunnalta liruttelemalla. Koski on kuulema välissä, että saattaa ainakin tulvan aikoihin olla hankale paikka. Pääsenee tuonne jotain polkua pitkin? Letto jänkkä välissä, niin sen ylitykseen vanhan kansan suosukset alle. En osaa kuvitella asiaa kun seutu on vain ohitse ajamiselle jäänyt. Täytyy joskus hankkiutua tutustumisretkelle.

14.5.2025 keskiviikko

Vettä sattaa. Kuivaa on ollutkin. Eilen sain katteen pilikehönnään, että se on ainakin siänsuojassa. Ei siitä puutu kuin lattia- ja oven pielilaudat. Eilen illalla jaksoin saunaa lämmitellessäni ympäristöä siivota palikoista ja muusta rojusta jota rakennellessa syntyy. Harmittaa se, kun en älynnyt kiirehtiä halkopinon päälle uutta suojaa koska otin suorimmat pellit kattotarpeiksi. Mutta ei yksi sade näin alkukesästä mitään haittaa, kyllä kesä kastelemansa kuivattaa. Yhdeksään mennessä pitäisi sadepilivien olla jo muualla. Nyt klo 05.07

Näin pitkästä aikaa unta ensimmäisestä, jo vuosia sitten vainajoituneesta apestani Allusta. Se punoi rikkoontuneeseen riippukeinuun rautalankapaikkaa. Sanoi lähtevänsä penakoitten kanssa ongelle ja tarvitsee keinua sillä reissulla. Unen Allulta puuttuivat kaikki toisen käden sormet. Oikealta Allulta vain yhden etusormen pää ensimmäisen nivelen kohdalta. Se tapasi sanoa, että tällä voi kaivella vaikka kynnysten alusetkin. 

15.5.2025 torstai

Olisivat  Turkin diktaattorin tunteettomien kourien syleilyssä hieroneet rauhaa Ukrainan alueella käytävään Moskovan Zaatanan masinoimaan Suureen  Isänmaalliseen Teurastussotaan, mutta itse Zaatana pelaa veristä peliään omin säännöin eikä se vaivautunut saapumaan tapaamiseen Zelenskyin kanssa. Huomenna ehkä valtuuskunnat varjonyrkkeilevät siellä, mutta se on vain teatteria, niin uumoilevat aisantuntijat. (Aisanylitsepotkijoita tässä sodassa riittää, siksi myös sen tutkijoita.)

Tänään tein niin paljon hommia, etten jaksa niitä luetella. Saunan ja pilkehönnän välisen kujan tasoittelu jäi vielä hieman kesken kun lopetin seitsemän jälkeen illalla. Saunoin, otin iltapalaa ja luulen, että vaikka olkapäiden särky on perkeleellistä, nukahdan isommin tutisematta kunhan petille heittäydyn.

16.5.2025 perjantai

Niin nukahdinkin, mutta heräilin särkyihin aamuyöstä useasti. Oikean olkapään kivut olivat sillä asteikolla, että nousin neljän kantturoissa kuuntelemaan kevään jorinoita, elikkä niitä ääniä, joita onnettomat korvani vielä kuulevat.

Karisuolta ainakin kuului hanhien mekkalointia jota sieltä ei tavallisesti kuulu. Olisivatko majavien patoaltaan kohdalla rypemässä. Muuten ilmanala on sellainen, että alavilla mailla hallaa.

Kolme oravaa, punatulkkuja, viherpeippoja, tikkoja, rastaita, jne. Siinä näkymä aamiaispöydästäni pihalle. Nyt lensi kyyhkynenkin kuuseen taustalla. Ehkä se käy katsomassa tarjottavat ruokinnallakin, mutta nyt sille ei ainakaan kauraa ole.... no nyt se sitten tuli tarkistamaan tilanteen ja näkyy jotain nokkaansa löytävän. Nieleneekö kokonaisina auringonkukan siemenet vai murenia muiden jäljiltä? Olisi se pitänyt yksi kaurajyväsäkki kyytiin nostaa kun Hommoojalla viimeksi kävin. ...nyt tuli toinenkin kyyhky!

Hommoojilla ja rautakaupoissa, ehkä prismoissakin, olen nähnyt niitä huvittavia hyönteishotelleja myynnissä. Tuskin ne minkäänlaista osaa näyttelevät siinä tarveluokassa jota luonto oikeasti tarvitsee. Säästäisivät esimerkiksi pajupuskia jokaisen pellonläimäreen, puiston ja metsäraiskioiden laidoille sekä  taimikoihin sillä näin keväällä niiden kukinnoille olisi huutava tarve erityisesti kimalaisten ensiaterioiksi talvihorrostelun jälkeen. Perhoset ja monet pikkulinnutkin niissä käyvät aterioitsemassa.

Mutta kerropa tämä näkemys muualta (Viro mm.) alipalkatuille taimikoiden raivaajille, niin eivät ne asiasta ymmärtäisi höekäsen pöläytystä kun eivät sitä ymmärrä taimikoiden suomalaiset omistajatkaan. Saatika niiden tuhansien sijoitusmetsänomistajien kiilusilimät, jotka keräävät metsäplantaaseilta vain rahallisen hyödyn uuden ajan siirtomaapolitiikallaan.

Mutta kuinka on käärmeiden käynyt vähälumisen talven alla? Niitä ei ole yhden yhtä vielä näkynyt. Vuosi sitten tien varren kiviraunion kupeella Vinha haukkui yhtä aikaa ainakin viittä eri kokoista ja -väristä auringon lämmöstä nautiskelijaa.

Iltasella

Olipa ihan kelpo työpäivä. Se tietää jälleen kipujen  yötä. 

Kaivoin viimeiset kotilliset multaa viidestätoista saunankujaan, nakkelin kourasta auringonkukansiemeniä ja peittelin ne kolmella-neljällä kotillisella kompostimultaa. Ja harso päälle. Jos onnistuu itäminen, on syksymmällä sillä kohtaa muutama kukka poikineen.

Välillä narutin paikat aitan jatkeeksi tulevalle "ilotalolle". 7,5 metrin päähän aitasta sen pääty yltää, väliin jätän  kujan, mutta katan sen niin on hyvä paikka pitää työkaluja ynnämuuta roinaa säidensuojissa. Mitoitin sen niin, että saan siihen ovenkin jos niikseen tulee. Esko-vainaa hitsasi olemassa olleeseen hevostalliin kaksoisoville raamit ja lehdet, pellityksetkin ehkä vielä kelpaavat ja nyt ne tulisivat käyttöön jälleen. 

M&S toivat 20 tonnin tunkin ja kerkesin vielä yhden takaseinäkulman nostaa aitasta korkoonsa (15 cm) ennen kuin aloin lopetella klo 18.30. Saunaa lämmitellessä kynnin vielä koko kasvimaa-alan uudestaan, ripottelin auringonkukkaa vakoihin ja harasin piiloon. Tänä kesänä ei siis kasvimaa kukoista muuta kuin Ukrainan arojen väreissä jos itämiset onnistaa.

Katselin sitten tuvan ikkunasta pellolle, siihen tippui taivaalta punatulkkuja kuin punaisia omenia siementä etsimään. Oli seassa niitä harmaita naaraitakin. Mistä ne älysivät tuonkin? Ruokinnalla niitä on koko ajan, että seurasivatko ne, kun valkoisen sankon kanssa eestaas vakoja pitkin kuljin ja siemeniä rahisuttelin? Tuo sanko on sama, jolla käyn siemeniä automaattiinkin lisäämässä...

Viedessäni mahlapulloa koivunjuureen täyttymään, alkoivat kirjosieppourokset rajun tappelunujakan pesäpönttöpuun  oksilla. Räpistelivät sitten metrin päähän viereeni kuloheinikkoon. Julmaa reviiristä kiinnipitämisen riitit niilläkin ovat. Päällepäsmäriksi osoittautunut hakkasi nokallaan häviölle jäämässä olevaa kilpakumppania niin lujaa päähän kuin nokasta irti lähti. Niskahöyhenet vain pöllysivät. Kun altavastaaja viimein pääsi irti, niin voittaja saatteli sen vielä pitkälle ennen kuin palasi rintaansa röyhistellen pönttöpuun oksalle livertelemään; "Naaraani, näitkös kuis Tunkeutuja Shemeikalle kävi!"

Nyt olen niin väsy, että en jaksa kissaa sanoa. Ja jos sellainen olisi, se jäisi kyllä ovesta kumpaankin suuntaan laskematta riippumatta siitä, missä se on. 

Kissaa ei kyllä minulle koskaan tule. Pikkulintupopulaatiot harvenisivat jos sellainen kauan sitten laivojen rottaongelmista huolehtinut, muihin oloihin evoluution tuoksinassa kehittynyt elukka pihassa käyskentelisi. Niidenkin tapana on ollut sikiäminen kuin saalislajillaankin ja niinpä ylijäämäkissoja on sitten satamissa jaettu halukkaille ja laskettu ihan siltäänkin satamakaupunkeihin lisääntymään.

Vanhimmilla tyttärillä oli kissoja parikin eri kertaa. Kerran, kun se vaaleampi arimpaan pesintäaikaan raahasi lehtokurppaemon pihaan, otin ja tapoin kissan. Kaivonkorvella olleen pesän tiesin, ja kun kävin sitä katsomassa emotragedian jälkeen, oli juuri yksi poikanen munasta kuoriutunut ja pian ne kaikkikin, jos...

Kissa on tutussa pihapiirissä ja laajemminkin pahempi lajistotuholainen kuin minkki, mutta ei sitä suostuta edes ajattelemaan kun kivasti sylissä hyrräävää pehmolelua lemmikiksi ollaan hommaamassa. Ja mikä kiusa kissalle itselleen, kun niitä ihmisten kerroskolhooseihin elinkautisiin tuomitaan. Kaulapantakissat ovat asvalttiviidakoitten kauheimpia näkyjä.

Lemmikkiasioissa ei ihmisen tapaan osata järkeä käyttää. Vähiten sitä arkirealismiin nojaavaa. Ei mullakaan Vinhan hankinnan kanssa vakaan harkinnan kera toimittu vaikka mukava se oli kun oli hetken täällä seuranani. Pelastui sen elämä ainakin pomarkkulaiselta kerrostaloasumiselta...

17.5.2025 lauantai

Heräilin ennen kolmea saatananmoisiin olkapääkipuihin. Meinasin jo laittaa kahvit ja puurot, mutta sitten että ei helevetissä vielä ja painuin kusella käynnin jälkeen takaisin petille. Havahduin uudelleen nyt, kun klo on melkein 7.

Katselen ikkunastani jälleen joka keväisiä luonnontouhuja. Nytkin tuossa punatulkkunaaras nyhtää niska nutturalla ohutta ruohoa nokkaansa ja koiras jouten oottaa, että pääsee äskettäisen pikapanonsa uudistamaan.

Iltasella

Olipahan taas työpäivä! 

Sain tien puoleisen seinän alle tulevat, vajaat metriä syvät pilasterimontut kaivettua kivirikkaaseen maankamaraan ja vaatrattua siltarumpuputkesta muotit. Niihin sekoittelen tiilenmurskalla maustetut betonivalut. Kun saisin vielä seinätarpeet raahatuksi paikalle. 

Voi olla, että rakoliiteriin tulevat hoikemmat hirret jaksan yksi kerrallaan kantaakin, mutta aittahirret ovat sen verran tuhtia tavaraa, etteivät niin kauaa ole auringon paahdettavina, että niitä yksi äijänkäppyrä mihinkään käsivoimin liikuttelee.

Kun istuin aitan varjossa ja mietin rakentamisjärjestystä, seurakseni läheisen lepän kylkeen lennähti palokärki. Siinä se vain nakotti punalakkista päätään käännellen. Kymmenen minuuttia se minua ilahdutti, mutta kun liikahdin ja istuimena ollut muovinen johtokela rahahti hiekassa, se lopsautti siipiään ja häipyi.

Ilveksellä ja monella muullakin lavalla olisi avajaishumpat, mutta eipä huvita lähteä. "Nuoruus on lahja, mutta vanheneminen on taidetta..."

Saunoin kunnolla. Kun olin jo petillä, soi kännykkä. Tapsa sieltä Kapsajoen mökiltään kuulumiset soitteli. Oli poikansa kanssa raivannut joelle näkymää ja purkivat lahonnutta mökin porrasrakennelmaa nuotioon. Siellä on vielä jonkin verran lunta maassa. 

Nousin syömään saunaa lämmitellessä paistamiani räiskäleitä ja nytten alan muate. Euroisiaviisuja ihmiset alkavat seurata,  minua eivät kiinnosta vaikka hauska se KAJ:n saunalaulu onkin. Vikmanin kohdalla ei viisari edes värähdä saatikka että muiden maiden musiikkiesityksistä olisin millään lailla perillä. Israelin osallistumisesta kannattaisin miinusmerkintää jos sillä mitään merkitystä Gazan tilanteeseen olisi.

Sen verran vielä lukaisin maailman uutisia, että Saudi Arabia on ostanut USA:n Suuren Möliskön lemmikkikarsinaansa ilmoittamalla lahjoittavansa tälle uuden Air Force Onen (Boeing 747). Ja on se korruption kyllästämä businesmann tehnyt Qatarin kanssa muitakin biljoonien dollareiden arvoisia diilejä, että se amerikkalaisesta presidentti-instituution pyhyydestä.

Hyvästi amerikkalainen demokratia jos sitä koskaan on ollutkaan!

maanantai 12. toukokuuta 2025

Mummolan kiviraunioilla

9.5.2025 perjantai

Valkoista savua tuprahteli eilen peltisestä torvesta Vatikaanin katolla, ja näin on jälleen yksi valkokaapu nostettu ylitse muiden katkokävelemään loppuelämänsä silitetyillä polulla jonka vierustoja alamaiset nöyrin niskoin hartailla päillään koristelevat.

Ihmeenä ei tarvitse pitää miksi realismi ei maailmaa hallitse koska mielikuvitustarinoille edustajat suurin valtuuksin välitystehtäviin valitaan.

Suomi-nimisenkin pikkukylän heimopäällikkö noudattaa sanojensa mukaan johtajuudessaan arvopohjaista realismia, ja kun siihen liittyvät teesinsä on lausunut, menee hän uskontojen lentohiekalle rakennettuun pyhättöön rukoilemaan koskaan reaalitodellisuuteen kättelemään saapumattomia henkiolentoja. 

Piintyneisiin tapoihin nojaava uskonajattelija hänkin. 

Sille hiekalle kun on alettu joskus uskontoja pykäämään, niin peruuttaminen todellisuuteen ja arvopohjaiseen realismiin on mahdotonta. Kuten kaikesta tästä "edistyksen" tuomasta harhastakin. Siksi maailmat aina romahtavat. Siksi Moskovan Zaatana, USA:n Suuri Möliskö ja heidän peesaajansa mahdollistuvat. Prikulleen kuten Hitler ym. aiemmin.

Ihmisaivot koukuttuvat olemaan tyhjästä hyvillään helposti. Internetin loputon, virtuaaliin rakennettu, kätevästi aurinkotuulenpyörteen mukana nurin kaatuva unimaailma on erittäin vaarallinen illuusio jolle itsemme, omaisemme ja omaisuutemme olemme ilman mitään takeita ilmaiseksi antaneet, mtta jonka raaka hinta tulee olemaan mielikuvituksen ylitävä.

Nämäkin kuvitellut reaalimaailmat sortuvat, särkyvät, hajoavat kuin pikselit aurinkomyrskyn silmässä koska niitä ei tueta eikä rakenneta reaalimaailman reaaliopein. 

Kun älylaite putoaa kerroksista alas, sen omistaja ei tiedä, miten sen kymmentä kerrosta alempaa nurmelta ehkä takaisin voisi saada koska ovi ei aukea ilman sitä; Kun ei ole älyvehjettä kourassa jolta neuvoa kysyisi.

10.5.2025 lauantai

Heräsin olkapää- ja jalkakipuihin klo 02. Suonellakin veteli nilkasta. Rupesin kyllä aikasten nukkumaankin, että eiköhän se riitä.

On pimeää vielä. Vinhan haudalla valototeemin väripisteet erottuvat nuoren puuston takaa. Ne muistuttavat vielä vuosi sitten pihalla haukahtelevasta eläinkaverista.

Tänään menen Kniin. E on tullut Oulusta, P lomalle kasarmilta ja G on muutenkin kotona. Huomenna on äitienpäivä, että siksi kaikki koolla.

Eilen ajattelin muiden lasteni äitejä. Olisiko minun kuulunut pitää jonkinlaista yhteydenottotraditiota heidänkin suhteensa? Lähettää välityspalvelun kautta jokainen äitienpäivä kukkia heille? Tärkeitä he ovat lapsilleen olleet, sairastunut äiti etenkin vaikka huolenpito hänen suhteensa onkin kääntynyt päälaelleen.

Isien linkoamat ihmissiemenet löytävät itämispaikan milloin mistäkin jos niikseen tulee. On harhaa kuitenkin kuvitella, etteikö isätkin pistoja sydämissään tunne, jollei ole voinut, saanut tai osannut kaikista lapsistaan tasaveroisesti olla huolehtimassa. Vastuunpakoilemisesta on turha jälkikäteen tuomita. Tapaukset ovat yhtä moninaiset kuin ovat ihmisetkin.

Kaikki me silminhavaisemattomista siimahännistä olemme alkumme saaneet, mutta miten niiden kroolaamaan lähettäminen joskus onkaan ylivoimaista ollut estää. 

Joka päivä syntyy miljardi uutta ihmistä miljardin samaan aikaan kuollessa, että revi siitä sinä kivillä heittelijä jolla jälleen oli aihetta survoa elämää elänyttä pahansuopaisuudensuohon sanoillaan.

Ajelin aamulla varhain tänne Sivullistenkadulle. Kaikki nukkuvat vielä. Laitoin pojille puuron isompaan termokseen hautumaan. Lähden rautakauppaan kun ne oviaan alkavat availemaan.

Puutarhuri on sairastellut helmikuusta lähtien. Välillä jo näytti helpottavan, mutta vaivat alkoivat uudestaan. Nyt yskiä ryskää aamusta iltaan, illasta aamuun. Etätöissä viime ja edellisen viikon, mutta eihän se asiaa auta.

Iltasella

On haettu lautaa peräkärry täytteen ja rassattu G;n auton jarruputkia kuntoon. Kävin Eliaksen "mailapoikana" Impilinnan pari-kolme tuntia kestävän frisbeegolfradan kiertämässä. Oli ihan tarpeellinen kierros minullekin ja nyt tiedän, mitä kyseinen "golf"-peli sisältää. 

Kylmästi tuullut koko päivän.

G perusti yrityksen. Pani sen nimeksi G-room, elikäs G-huone. En tarkkaa kirjoitusasua kysynyt, mutta letkautin, ettet G-pistettä laittanut. Ei tiennyt letkautukseni sisältöä enkä alkanut selvittää.

Nuori on yrittäjä. Juhannuksena täyttää 18. Asiakaspiiri on kertynyt jo nyt täystyöllistäjäksi, mutta aikoi silti vielä muutakin kesätöikseen hommata. Kunhan ei väsytä itseään liian varhain.

E ei ole saanut kesätöitä alalta, jota opiskelee. Edelliskesien tapaan samoihin hommiin ei ainakaan vielä aikonut. Ehkä elää nyt sitä ensimmäistä rakkaudenkauttaan johon yksi vapaa kesäkin saisi sisältyä. Tuntuu kummalta tuo itsevarmuus ihmissuhteissakin kun omat "rakkaudenkesät" olivat aikanaan semmoista hösellystä...

P saanut ekan ylennyksen. Olisi päässyt Haminaankin (RUK), mutta ei halunnut. Kesäkuun alussa ylenee sitten alikessuksi ja valmistautuu kouluttamaan heinäkuussa saapuvia alokkaita. P kyllä siinä hommassa tulee olemaan asiallinen. Kuten oli isoveljensäkin.

Millaisellahan asenteella G lähtee vuoden päästä armeijaan? Kaikki poikaseni ovat niin erilaisesti suhtautuvia asioihin, ettei verrata voi. Kuten ovat olleet tyttärenikin. Nekin lapseni varmasti, joiden suhteen en kasvatuksesta vastuuta ole jakanut.

11.5.2025 Äitiensunnuntai

Heräsin siivoamaan keittiötä jo varhain.

Asettelin liinan, ruusun, kortit ja lahjan pöydän päähän ja 5 ruusukuppia pöydän sivuille. E ei juo kahvia, mutta eivät ne toisetkaan pojat heräjä ennen kuin puolilta päivin, että aamulla eivät kaikki ole läsnä kun kakkua siivutetaan. Jospa Äiti itse jaksaisi nousta. Taisi kuumekin jälleen nousta.

Laitoin Mirrelle ensimmäisen äitienpäivän onnittelut.

Iltasella Um. Klo ½-yö. Sytkäisin vielä saunan lämpiämään.

Äitienpäivä sujui varsin mukavasti. Äitikin jaksoi olla tolpillaan aamupäivän vaikka tauti ravistelee. Jospa hän huomenna saa lääkärille ajan.

Tiällä Unimäessä oli kaikki kohillaan kun tulin. Nukahdin sohvalle pariksi tunniksi ja sitten läksin tavanomaiselle, keväiselle kierrokselleni vuosikymmenten aikoina suoritettujen metsänraiskausten täplittämiin maisemiin. Ensin Villelään, siitä Vanhan Toimilan raunioiden sivuitse pusikossa kompastellen Mummolaan ja sitten Nimettömän rannan läheltä koukaten Ruunarinteelle, Ruatosuon ylitse Rajapolulle ja takaisin Um. 

Illan jo pimetessä Kuu nousi etelän taivaalle täysin pyöreänä ja ajattelin, ettenpä muista äitienpäivää jolloin sen täyteneminen olisi näin komeana pisteenä juuri tällen päivällen esiintynyt.

Ehkä se oli se kevät, kun Satun kanssa mentiin hänen viimeisenä, suurin piirtein terveenä keväänään Luikkokankaan metsonsoitimelle ja istuttiin sylikkäin tuuhean kuusen juurella ja seurattiin, kun kaksi isoa ukkoa yhteen otti. Silloin oli vielä lunta varjoisissa paikoissa ja vettä meni kumikenkiin Karisuolla jonka teeriensoidinkin aloitti sen aamun konserttiaan.

Antaisin ajan kullata tuonkin muiston, mutta kun todellisuus oli, että kohtausten sarjat siinä jo Satua ravistelivat ja olivat kuin aurana täyssairastumiselle josta ei tähän päivään ole terveeksi tullut.

Entinen mummolan taloremontti oli jäänyt Juhanilan porukalta kesken, mutta eivätköhän ne jatka sitä joskus. Tiijäpä heistä. Vesikatto olisi kyllä pitänyt uusia seuraavina töinä hirsirakenteiden kengitysten ja piipunmuurauksen jälkeen jotka oli jykevästi tehty.

Olivat harventaneet rajusti ilmeisesti koko mummolan entisille pelloille ja laidunmaille kasvaneen uudismetsän. Katselin kiviraunioiden loputonta jatkumoa ympäri entisiä elonmaita ja ajattelin, kuinka hullua ihmiselo on: Käsipelissä raivataan korpeen peltoja ja laitumia valtavat alat elämänliekin ylläpitämiseksi ja yht'äkkiä kaikki sen leivän tarvitsijat ovat poissa. Mummolanmäeltäkin lähteneistä jo Heimo-setää vaille kaikki kuolleita eivätkä heidän jälkeläiset enää vanhempiensa lähtökohtia juurikaan ajattele maailmalla cruisailessaan.

Tuli aikasten surullinen olo jälleen.

Minun ei pitäisi näitä kierroksia enää tehdä kun ei muutkaan. Vai juuri minunko ne pitää tehdä joka muisteluja ei pakoon osaa mennä?

Puimurikin jäänyt puimaan piikkiensä väliin kasvavia puita.... Tuo ei kyllä mummolan kalustoa ole ollut, olisiko Juhanilasta roudattu...

12.5.2025 maanantai

Koko päivän rakensin. Mokomaakin pikkuhönnää, mutta miten paljon siihen täytyy työpanosta uhrata että se kattonsa päälle saa. Mukava tehdä ei sen puoleen. Koskee vain niin juuttaasti olkapäihin ja käsiin, ja varsinkin kun liike lakkaa. Eikä se kovasti notkeata enää matalillakaan telineillä kiikkuminen tällä iällä ole. Kattoruoteita naulatessa huomaa, kuinka sitä jäykistyy polvistaan helposti eikä uskalla liikkua niin rivakasti kuin joskus on pitänyt.

Tänään klon ollessa19 sain pilikehönnän siihen asentoon, että huomenna kun kaivelen vanhoja peltejä katteeksi, niin on siänsuojassa. Sitten vain lattian laitto -koolausniskat ovat jo valmiita-, ympäristön siivoaminen, tasaiseksi lapioiminen ja kivien asettelu sokkelinjuurille ym.

Nyt sauna kuumaksi ja muate! Sitä ootellessa paistan iltapalaksi räiskäleitä. Piätä särkee.

Puutarhuri oli käynyt lääkärissä, sairaslomaa, kovasti lääkkeitä ja lepoa oli miärännyt.

keskiviikko 7. toukokuuta 2025

Vatikaanikaanien valkoiset pierut

 

29.4.2025 tiistai

Tälle aamulle en herännyt yskimiseen. Päätä kyllä särki.

Viideltä aamulla kurjet karjuivat suolla, kuului myös joutsenten törähdyksiä, ja teeret... 

Porasin koivunrunkoon reiän ja laitoin mahlan valumaan.

Joka kerta kun jostain taudista eroon on päässyt, menee hetki terveenä totutteluun. Eilenaamulla luulin, että olen terve, mutta pitkin päivää oli rajuja yskänkohtauksia ja uupumisia, tein silti kuuteen saakka illalla pilkehönnää; Pari uutta hirsikertuusta salvosin paikoilleen. Alkaa olla sen verran korkeutta, että lyhempi ihmispätkä sopii piätään kolhimatta lämmityspuut saunaan noutamaan. Ovi jää matalaksi, mutta ei ihmiselle pahaa tee nöyrtyä sen verran, että kamanan alittaa.

Näin maailmanpoliittista unta, mutta uni tallentui muistiin heikosti. Pätkiä sieltä täältä, Gazan nälkään kuolevista asukkaista ja oikeistolaisittain pimentyvästä Euroopasta. Espanjassa pimeni oikeasti kun tuli laaja sähkökatko.

Semmoistakin unessa puhuttiin, että juutalaiset ovat saaneet oman Hitlerinsä Netanjahusta. 

Likipitäen samat tarkoitusperäthän sillä julmalla ukolla on: Etninen puhdistus Gazassa. Alkuperäiset asukkaat tapetaan ja loput vaikka Madagaskarille. Kun hiekkainen rantamaisema on tyhjennetty, pyhät, puhdasveriset israelilaiset tilalle. 

Haastatteluissa israelilaisenemmistöjen tuki puhdistuksille on myötämielinen. Eräskin iäkäs vaikuttajanainen kuvaili ihania oloja meren rannalla jonne hän on jo tontteja varannut sukulaisilleen ja hautaan kaatuvalle itselleen.

Vilikutin laserilla korot pilkehönnän kattorakenteita varten.

Savolaiset salametsästäjät saivat tänään tuomionsa. Kukaan ei ihan kiven sisään päätynyt, mutta ehdollisia paukautteli tuomari pöytään monelle. Rikosoikeuden proffa Tolovanen Joensuusta vihjaisi, että olisi törkeimmistä voinut ehdottomiakin jakaa. 

Osaavatkohan nuo miehet hävetä? Entä turhien tappamisten puolustelijat? Tajutaanko tämän yhteydessä, kuinka pintaa kaikki ihmispäihin taottu sivistys on? Miten lähellä primitiivinen viidakkomenneisyytemme yhä tekemisiämme määrää?

Uhallatekemisen kulttuurin mekanismejakaan harva pohtii. Tuomioiden seurauksena tapahtuu edelleen nyrkkien taskuissa puristelua, sisäänpäin kääntyvää uhoa ja yhä salakähmäisempää toimintaa metsäautotieverkostoilla ja niiden liepeillä. Omin koivin syvälle selluliemimetsiksi muuttuneisiin korpiin yhdestäkään nymymetsästäjästä ei ilman konevoimaa ole. 

Uutisisa: Kelan johtoon kaavaillulta Arto Satoselta on pallit heitetty koirille. Eikä se pätevä nainen Heli Backman tullut valituksi vaan jo syrjään hakijoista lempattu Husin johtaja Lasse Lehtonen. Sillä äijällä ei pätevyydestä liene pulaa, mutta kokoomuslainen kuitenkin. Elikä poliittinen valinta väistöliike se vain oli.

Iltasella myöhällä

Unien venho ei rantaudu saattelemaan tajutomuuden tilaan: Ewe on joutunut ambulanssikyydillä Kysiin Kuopioon. Ei tiennyt Soila vielä, mikä tuli. Ajeli vilkkuauton perässä sinne hänkin. Kun vain ei mitään ikävää ...

30.4.2025 keskiviikko

Klo on nyt 5. Näin jotain unta Ewestä pienenä.  S laittoi viestiä, että kysta puhjennut vatsaonteloon. S ei muuta tiennyt kun oli pitänyt mennä muualle nukkumaan. Onneksi E oli kotona käymässä Jojensuusta jossa asuu iteksensä.

Salametsästysrikoksen syntyjä syviä ymmärtääkseen täytyy olla itse syntyisin "kuusenjuurelta" jossa näitä on aina tapahtunut ja tulee tapahtumaan.

Yhtenä syynä mainitaan miehinen uho, mutta ovat äidit ovat olleet niitä, jotka salaa kaadetun hirven lihoista maukkaita paisteja ovat kypsytelleet. 

Keväisen kanalinnun lihat ovat olleet aidosti tarpeellinen ruuanlisä monen korpien kätköissä eläneessä ryysyläisperheessä jollaiseen samaistan itsenikin. Samoin kuin joskus talvella "liian lähelle pihhoo" kahlanneen hirven suolatiinuihin survominen.

Nimismiehet ovat katsoneet näitä salakaatoja sormiensa lävitse kunhan vain kaikki muutkin ovat asiasta hipihiljaa eikä luvattoman ruuan hankintakeinot valtiovallan korviin saakka kuulu.

Metsästyskulttuurissa on on tapahtunut raju muutos. Nyt tapetaan salaa vain huvikseen, jännityksen vuoksi. Käsittelemättömien ylisukupolvisten traumojen johdannainen, eli uhallatekemisen kihelmönti takaraivossa lisämausteena.

4.5.2025 sunnuntai

Vappu meni Knissa. Yhtenä päivänä kävin tuomassa lankkuja ja muuta tavaraa Um ja ukkien ja mummien hautoja kunnostamssa jota en ikinään ennen ole tehnyt. Puutarhuri oli kaverina. Tulin vasta tänään Um. Toin G:n skootterin OP:lle, mutta se hyytyi heti koeajulla. Sähkövika ehkä. 

Ewe kävi ja on suurinpiirtein kunnossa mitä nyt vähän heikottaa.

5.5.2025 maanantai

Vein raivurin Iisalmeen kun se alkoi hajota perästäpäin osiin. Oli jokin "kuppi" haljennut ja lupasivat tällä viikolla laittaa sen takuuseen kuntoon. Kerkesin vajaan tankillisen sahata. Vitutti sekin vastus.

Tulomatka meni puhelimessa Heimon kanssa. Pysäköidessäni auton Um tien suulle kun puutavararekka oli tientukkona lastaamassa pöllejä kyytiin, niin alkoi silmissä näkyä lasinkirkkaita kuvioita ja pyörylöitä. Tiesin ne migreenikohtauksen auroiksi. Onneksi kävin apteekista asperiinipaketin joka oli vielä takin taskussa. Murskasin hampaiden välissä muutaman tabun ja niiden vaikutus esti pahimman tapahtua. Mutta olo on ihan paska silti. Sauna vähän helpotti, nyt alan koettamaan unta. 

6.5.2025 tiistai

½6 kello. Migreeniyrityksen jälkeinen töhkyräolo. Kuin olisi kaljaa kitannut illalla.

Maa kohmeinen pikkupakkasen jäljiltä. Aurinko on kuin kusemalla huuhdeltu, kellertävän valkoinen lautanen vaahtoisen pilviverhon takana. Pikkulintuja valtavasti ruokinnalla. Järripeippoja ja muita peippoja eniten, tinttejä, punatulkkuja... Kaksi oravaa ja tikka.

Talven painamalla nurmella ja kasvimaalla melkein kattavana mattona kaikenlajin rastaita. Hämmästyttää kulorastaiden määrä: seitsemän laskin yhdellä silmäyksellä.

Kävin pottuauralla viiruttamassa mullan pintaa ja pian rastaiden määrä tuplaantui. Näkee selvästi, kuinka matojen nokkaan saamiset helpottuivat viiruttamisen jälkeen. Pitäisi koko kasvimaa kynsiä ja laittaa auriongonkukan siemenet tälle kesälle kesntokasviksi. Laitan vain vähän jollekin kulmalle pottua ja punasipulia. Jospa auringonkukkameri saisi ohdakejuuriston hapenpuuteeseen...

Jotain pitäisi tänäänkin toimitella.

G:n Lancerista jarruputki takaoven kohdalta alustassa poikki. Onneksi se tapahtui paikallaan ollessa ettei kesken vauhdin jarrutttaessa. Itselle kävi nuorena niin ja paukautin asuinmökkimme seinään kun pihaan kurvasin.

M:n kehno tuuri jatkuu. Ensin sen auton perään ajoi toinen auto ja meni lunastukseen ja kohta poika oli ajanut kaverin autolla ylinopeutta ja kortti kuivumaan! Äsketäin päättyi edellinenkin ajokielto joka johtui rattipalosta. Surettaa poikasen puolesta. Huono kierre lähtee tuommoisista helposti... ja kun olisi tänä kevään amiksestakin valmistumassa...

7.5.2025 keskiviikko

Suuri on järripeippojen parvi joka tällä tontilla tämän kevään muuttomatkallaa ruokailemaan pysähtyy. Vaihtunee nuo uusiin aalloittain? On ollut niin kylmää, että osa muuttajiasta on varmaankin peruutellut jo takaisinkin päin.

Nyt voinen sanoa, että kivut ovat valtavat oikeassa olkapäässä ja vasemmalla kylkikaaren luiden alla. Ei tiedä miten päin olla kun pakottaa. Onneksi ei päätä säre ja nuhayskä on poissa.

Tein säryistä huolimatta koko päivän pilikehönnää. Nyt siellä on jo kattotuolit ja pihan puolen lappeella ruoteet räystäslautoineen. Myös oven karapuihin varaamiini lattarautoihin hitsasin metalliläpykät joihin ruuvasin täkkipulteilla lankut ja asensin raamit pakoilleen. Siihen on ovi helppo tehdä. Kun aitan alta kaivelemani käytetty puutavraa loppui, kivesin sokkelinjuurta tarpeilla, joita kasapäin ympäristöstä löytyy.

Raivurinhakureissulla täytyy lautaa ja lankkua tuoda lisää.

Vatikaanissa vatikaanit kokoontuivat valitsemaan uutta puavia. Pian ne pieraisevat valkoiset porukkatuhnut katolle menevään ränniin ja uskovainen kansa pökrää uuden ilmestyksen kaapujen helmoihin (samalla jotkut vedonlyöjät panevat rahoiksi). 

On isoilla kaapu/hiippamiehillä homma! Koko näytelmä on ikiaikainen farssi eikä moinen pöljyys tule päättymään ennen kuin Hesarin Tiedekirjoituksessa lävitse käydyistä maailmanlopun lukemattomista mahdollisuuksista ja ennusteista jokin lopettaa koko maapallon elämän. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutosloppu on se kouriintuntuvin ja käsitettävin ja hyvin nopeasti saavutettavissa oleva ydinkatastrofin ohella. Muiden uhkien kanssa menee miljoonia ja miljardeja vuosia.

Yksi mikä on ihan varma, on auringon loppu miljardien vuosien kuluttua.

Intia ja Pakistan liittyivät sotia käyvien valtioiden joukkoon kun Intia pani pommikoneensa asialle. Niissä maissa niitä sotahulluja sitten riittääkin, ja kyynisyyttä tehdä vielä mittavampia puhdistuksia kuin Israel Gazassa. Makeanveden virtauksien muuttelu Intian alueelta Pakistanin suuntaan tulee olemaan yksi sodankäynnin muoto; tapetaan janoon raukat pakit! Jos sen tekevät, saattaa Pakistanin kenraalit lähettää pikkupikkuydinpommin ja kohta Intia samanmoisen takaisin...

Moskovan Zaatana isännöi Kiinan Xitä kun niillä on ne voitonpäivien juhlinnat menossa. Aika aneemiselta touhu näyttää. Moskovan pikku bunkkeriukko on yhtä valju pikkumies kuin olisi vahakabinetista ulkoilmaan nostettu nukke, mutta mokoman verisissä näpeissä on valtion valtavan koneiston koko tuhoarsenaali...

HS:n moderointi blokkasi Israel-juttuun kirjoittamani kommentin jossa ehdotin Netanjahua nimitettäväkis juutalaisten Hitleriksi. Sen arvasin, mutta kirjoitin silti. Ja olen tässäkin sitä mieltä sillä rinnastettavissa se mjulkku menneen ajan viiksiniekkaan ihan hyvin on. Ja korostan, antisemiittisiä ajatuksia ei mielipiteeseeni liity edelleenkään. Ihmiskasautumista mistä vain ja kenstä van voi Hitlerin kaltainen hirviö kuoriutua. Kukaan ei ole siltä mahdollisuudelta varjeltu.

Ei se ole kuin yksi verisuonen napsahdus omassakin päässä kun alan hihhuliksi!

Saunakaan ei särkyjä helpottanut. Otan Buranan ja alan muate.